"Entä jos sokeroija nauraa alapäälleni?" – MTV kysyi asiantuntijalta yleisimpiä harhaluuloja sokeroinnista

4:28
Mitä sokeroinnissa tarkalleen tapahtuu? Fanni selvitti, onko lopputulos kivun ja jännittämisen arvoista.

Sokerointi on huippusuosittu tapa pitää ei-toivotut ihokarvat kurissa. Siihen kuitenkin liittyy erilaisia uskomuksia ja pelkoja, joita ruodimme ammattilaisen johdolla.

Sokerointi on jo vuosien ajan vakiinnuttanut paikkaansa kauneushoitoloiden karvanpoistopalveluiden joukossa. Kertoessani sosiaalisessa mediassa testaavani sokerointia ensimmäistä kertaa, sain kuitenkin yllättäen monta kymmentä uteliasta viestiä tutuilta liittyen niin itse toimenpiteeseen, sekä sokerointiin liittyviin hyötyihin ja uskomuksiin.

Samalla monet sokeroinnissa jo vuosia käyneet varoittelivat viesteissään kivusta, jota karvojen irrottaminen mahdollisesti aiheuttaisi, kun taas eräs työkaveri paljasti kerran nukahtaneensa kesken sokeroinnin.

Kaikesta huhupuheesta ja puskaradion viidakkorummun pärinästä hämmentyneenä päässäni pyöri lukuisia kysymyksiä, joita en ollut osannut edes aluksi ottaa huomioon.

Miltä sokerointi tuntuu? Sattuuko se paljon? Kehtaanko näyttää alapäätäni sokeroijalle? Kasvavatko karvani entistä hurjempina takaisin? Muun muassa näihin kysymyksiin halusin löytää vastauksen.

Jututin Helsingissä sijaitsevassa Blushington -kauneushoitolassa sokerointeja tarjoavaa sokerointikouluttajaa Sini Länsmania ja selvitin, mikä on totta ja mikä on tarua. Niin sokeroijana, sokeroitavana, kuin kouluttajana Länsmanilla on sokeroinneista kokemusta jo yli 14 vuoden ajalta.

Mitä sokeroinnissa tarkalleen tapahtuu? Kävin ensikertalaisena kokeilemassa kainaloiden, säärten ja brassin sokerointia. Voit katsoa artikkelin yllä olevalta videolta, millainen kokemus se minulle lopulta oli.

Mitä on sokerointi?

Sokerointi on yksinkertaisuudessaan hellävarainen ja luonnonmukainen ihokarvanpoistomenetelmä. Sen juuret ulottuvat pitkälle historiaan muinaiseen Egyptiin, jossa sokerointia käytettiin ihonpuhdistusmenetelmänä karvanpoiston ohella.

– Sokeroinnin suurin hyöty on se, että yleisesti se ärsyttää todella vähän ihoa, Länsman aloittaa.

Sokeroinnissa sokerimassa levitetään iholle vastakarvaan ja irrotetaan karvojen kasvusuunnan mukaisesti eli myötäkarvaan. Sen lisäksi, että se poistaa ihokarvoja, poistaa se myös kuollutta ihosolukkoa ihon pinnasta.

– Se on supertehokas kuorinta. On mahtava tunne, kun vastasokeroitujen säärten päälle puetaan vaatteet takaisin päälle, Länsman kertoo.

Sokerointimassa koostuu puhtaasta eri muodoissa olevasta sokerista. Sen lisäksi joukossa on yleensä vettä. Mukana voi olla myös sitruunaa, riippuen sokerimassan valmistusreseptistä.

Länsman kertoo, että harva herkistyy sokerointimassalle.

– En ole vielä ainakaan tavannut asiakasta, joka olisi allerginen sokerimassalle. Se ei ole tuote, joka jää iholle, vaan viipyy siinä vain lyhyen aikaa, Länsman toteaa.

Sokeroinnin yksiä suurimpia valtteja on se, että tuntemus karvattomuudesta kestää suhteellisen pitkään, ainakin verrattuna perinteiseen höylällä sheivaamiseen. Lisäksi sokeroinnissa ei käytetä turhia ihoa ärsyttäviä kemikaaleja, joita ihokarvanpoistovoiteissa voi olla.

"Voiko kaikenlaisia karvoja poistaa sokeroinnilla?"

Sokeroinnilla voi periaatteessa poistaa kaikki karvat, myös kasvojen ihokarvoja voi sokeroida.

– Kasvojen ihokarvojen poistosta tuli reilu vuosi sitten ihan trendijuttu. Meikki näyttää paremmalta, kun ei ole ihokarvoja, Länsman kertoo.

Hän ei kuitenkaan suosittele parran ja kaulan alueen karvojen poistamista sokeroinnilla.

– Parran karva on niin syvällä, että se on todella kivuliasta, Länsman kertoo.

Suosituimpia sokeroitavia alueita ovat genitaalialueen sokeroinnit, eli brassi-, bikinistringi- ja bikinisokerointi. Vahvana kakkossijan pitäjänä ovat sääret ja kainalot.

Brassi tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että genitaalialueelta ja nivusista poistetaan kaikki karvat, mukaan lukien limakalvoilta ja takapuolesta. Riippuen henkilökohtaisista mieltymyksistä, osa haluaa jättää häpykummulle karvoitusta. Bikinissä sen sijaan asiakkaalla on päällä tavalliset pikkuhousut, jolloin otetaan vain nivuset. Bikinistringissä otetaan vähän enemmän karvaa, mutta ei häpyhuulilta tai limakalvoilta ja takapuoli sokeroidaan.

Katso myös: Saako intiimialueen karvoitusta sheivata? Gynekologi vastaa. Juttu jatkuu videon alla.

1:24
Onko ok höylätä karvat intiimialueelta?

Pitävätkö nämä uskomukset paikkansa?

"Karvat kasvavat takaisin entistä hurjempina sokeroinnin jälkeen"

Moni pelkää, kun karvoja alkaa poistamaan, ne kasvavat entistä hurjempina, paksumpina ja tummempina takaisin.

– Eivät kasva. Sokeroitava karva alkaa ohentumaan ajan kanssa melkein kaikilla, riippuen tietysti asiakkaan kokonaiskarvoituksesta, Länsman toteaa

Sokeroinnin jälkeen tunne sängen kasvusta on hyvin yksilöllinen. Se ei kuitenkaan villitse karvankasvua aiempaa hurjempaan kasvuun.

– Jokaisella karvankasvusykli voi olla tosi erilainen. Osalle se voi olla neljästä viiteen viikkoa, kun taas osalle jopa kahdeksan viikkoa, Länsman kertoo.

Ensimmäisellä sokerointikerralla pohjalla on yleensä äskettäin sheivatut paikat. Silloin sokerointi ei välttämättä poista kaikkia karvoja, koska karvat kasvavat eri kasvusykleissä.

– Kun poistat karvan iholta, niin ihon alle karvatuppeen voi jäädä karvoja lepovaiheeseen, Länsman kertoo.

Lepovaiheessa olevat karvat voivat lepäillä piilossa parikin viikkoa tai vain pari päivää ja sen jälkeen alkavat puskea esiin pisteliäänä sänkenä.

– Jos käyt sokeroinnissa säännöllisesti, niin suhteellisen karvaton tunne voi pysyä kahdesta kolmeenkin viikkoa, Länsman toteaa.

Sokeroinnin yksi suurimpia hyötyjä on se, että pitkäaikainen sokerointi muuttaa karvaa, jolloin ne kasvavat takaisin hennompina ja pehmeämpinä. Toisilla karvankasvu voi vähentyä radikaalistikin ajan saatossa, eikä sänki enää tunnu samalla tavalla.

Länsman suosittelee uusia sokerointiasiakkaitaan käymään alkuun sokeroinnissa tiheämmällä syklillä kahdesta jopa kuuteen kertaa muutaman viikon välein. Varsinkin, jos asiakas on entinen tapasheivaaja.

– Siksi, jotta saataisiin karvat kasvamaan suunnilleen samassa vaiheessa, Länsman selventää.

"Sokerointi ei sovi herkälle iholleni"

Valtaosalle ihmisistä sokerointi sopii. Länsman kuitenkin toteaa, että tietyt ihosairaudet kuten dermografismus eli piirtopaukamointi voivat vaikeuttaa sokerointia. Piirtopaukamoinnissa iho reagoi herkästi kutisemalla ja karvatupet ikään kuin nousevat ylöspäin, jolloin tuntemus sängestä voi jäädä ja iholle ilmestyä punaisia pilkkuja. Toisaalta esimerkiksi psoriasis tai atooppinen ihottuma eivät ole este sokeroinnille.

– Minulla on myös psoriasispotilaita asiakkaina. Sokerointi on samalla niin tehokas ihon kuorinta, että he saavat hoitotuotteet paremmin imeytymään iholle sen ansiosta, Länsman kertoo.

Ihmisille, joilla on todella herkät limakalvot, ei suositella brassia tehtäväksi.

– Tiedämme suunnilleen ensimmäisen sokeroinnin jälkeen viimeistään, jos limakalvoja ei kannata sokeroida, Länsman toteaa.

"Kuukautisten aikana ei voi käydä sokeroinnissa"

Moni voisi luulla, että kuukautisten aikaan ei sokerointipöydälle olisi asiaa, mutta Länsman teilaa ajatuksen nopeasti.

– Sokeroinnin voi tehdä kuukautisten aikana, hän toteaa.

Sen sijaan humalassa tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ei sokeroijalle ole asiaa.

– Jos olet kipeänä, kuumeessa, jos sokeroitavalla alueella on tulehdus, isoja mustelmia tai syyliä, niin silloin ei saa sokeroida, Länsman listaa syitä, joiden takia ei ammattilainen voi sokeroida.

Jos sokeroitavalla alueella on suonikohjuja, niin ne kierretään. Sama sääntö koskee alle puoli vuotta vanhoja tatuointeja.

– Jos esimerkiksi sääret ovat palaneet auringossa, niin niiden sokerointia ei suositella kuuteen kuukauteen, koska ihon täytyy olla täysin terve. Siihen menee noin puoli vuotta, että iho on uusiutunut kahdesti. Sokerointi voi olla todella kivuliasta, kun iho on palanut, Länsman kertoo.

"Haluan tulla siistinä toimenpiteeseen"

Ennen hammaslääkäriä on yleensä kohteliasta pestä ja puhdistaa hampaat. Myös ennen sokerointia on hyvä käydä pesulla, eritoten, jos genitaalialuetta sokeroidaan.

– Sokerointiin ei juuri tarvitse valmistautua, muuta kuin välttää paksuja voiteita sokeroitavalla alueella, Länsman arvioi.

Sheivaaminen ennen sokerointia on suurin virhe, mitä asiakas voi tehdä.

– Silloin ei voida tehdä mitään, Länsman toteaa.

Sokerointikouluttajana Länsman haluaa muistuttaa eräästä tärkeästä seikasta, johon jokaisen asiakkaan on hyvä kiinnittää huomiota saapuessaan sokeroitavaksi.

– Ammattilaisella on aina kummassakin kädessä hanskat, kun hän koskee asiakkaaseen, hän toteaa.

Hanskat suojaavat sekä tekijän että asiakkaan hygieniaa.

– Jos tekijällä ei ole hanskoja, niin juoksisin nopeasti karkuun, Länsman hymähtää.

"Kuinka pitkiä sokeroitavien karvojen tulisi olla?"

Sokeroinnissa on mahdollista, että karvat ovat vielä liian lyhyet tai ovat ehtineet jo venähtää liian pitkiksi. Liian lyhyeen karvaan ei sokerimassa tartu, kun taas liian pitkien karvojen sokerointi voi olla asiakkaasta todella kivuliasta, kun sokerimassa tukistaen irrottaa karvaa tupesta.

Höylällä sheivaamisen jälkeen karvan pitäisi antaa kasvaa ainakin puolitoista viikkoa, mielellään kaksikin viikkoa ennen sokerointia.

– Voit kokeilla, saatko karvasta sormenpäillä vedettyä, niin silloin se on sopivan mittaista, Länsman vinkkaa.

"Sokerointi sattuu ja tuntuu ikävälle"

Länsman suhtautuu sokeroinnin aiheuttamaan kipuun realistisesti, eli osaa se sattuu toisia enemmän. Hän kuitenkin uskoo, että kokemus helpottuu ajan mittaan. Kun karvan juuri ikään kuin löystyy säännöllisessä sokeroinnissa, ei se enää satu niin paljoa.

Täysin kivuttomaksi Länsman ei kuitenkaan sokerointia koskaan mainostaisi.

– Se on täysin mahdotonta, jos joku niin väittää, niin se on vale. Kyllä se aina joltakin tuntuu, hän huomauttaa.

Se, mikä paikka sattuu eniten, on aina yksilöllistä.

– Nilkat on osalle pahempi, toisille se on kainalot. Aina kipein alue ei ole brassi, Länsman toteaa.

Länsman vinkkaa kiinnittämään huomiota siihen, kuinka pitkä aika sokerointiin varataan. Sokeroinnissa nopeus on valttia.

– Se ei ole mikään hemmotteluhoito. Itse haluan tehdä sen asiakkaalle niin, että hän pääsee siitä tilanteesta mahdollisimman sukkelaan pois, hän kertoo.

Nopeus ei kuitenkaan tarkoita hutiloiden tehtyä lopputulosta.

– Minulle on tehty brassi yli 10 vuoden ajan kuukausittain, enkä edelleenkään koe, että se olisi parasta ikinä. Lopputulos on kaiken arvoista, mutta ei välttämättä se itse hoitotoimenpide, Länsman kertoo.

"Sokerointi pelottaa"

Sokeroijan tehtävä on arvioida ja tarkastella asiakkaan olotilaa toimenpiteen aikana. Peloista ja huolista kannattaa kuitenkin aina kertoa sokeroijalle etukäteen.

– Ammattimainen sokeroija tekee aina kaikkensa sokeroinnin aikana, että asiakkaalla olisi mahdollisimman hyvä olla, Länsman kertoo.

Hän pyytää uusia asiakkaita aina pitämään silmät auki, vaikka ikävässä tilanteessa on ymmärrettävää, että moni haluaa puristaa silmät tiukasti kiinni. Myöskään hengittämistä ei kannata vahingossa pidättää jännittämisen takia.

– Jos lihakset jännittyvät, niin silloin se sattuu enemmän. Teen usein niin sanottua pakkojututtamista asiakkailleni. Silloin kivun kuuntelu herpaantuu, kun keskittyy keskusteluun, Länsman kertoo.

Paikallisesti ihoalueita puuduttavia aineita Länsman ei suosittele sokeroinnin yhteydessä käytettäväksi. Niiden hyötysuhde on verrattain mitätön, koska karva voi kasvaa syvällä ja puuduttavat aineet vaikuttavat vain ihon pinnalla.

– Ne turvottavat ihoa. Jos karva on lyhyttä, niin se turvonnut ihoalue saattaa jopa estää sen poiston. En suosittele tuhlaamaan rahaa siihen, hän sanoo.

"Entä jos sokeroija nauraa alapäälleni?"

Niin naurettavalta kuin se voi monesta kuulostaakiin, moni epäröi paljastaa alapäänsä sokeroijalle ennen toimenpidettä.

– Voin kertoa, että olen urallani nähnyt kaiken ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Kenelläkään ei ole koskaan ollut mitään naurettavaa, Länsman toteaa.

Ensimmäisellä sokerointikerralla alastomuus tuntemattoman ihmisen edessä voi luonnollisesti pelottaa, mutta Länsman muistuttaa, että sokeroijan tehtävä on tehdä tilanteesta asiakkaalle mahdollisimman miellyttävä.

– Meille se ei ole naurun aihe. Ammattilainen on sensitiivinen ja osaa aistia asiakkaan tunnetiloja. Sanon aina työntekijöillenikin, että heidän on itse ensin käytävä brassissa, jotta he ymmärtävät, miltä se oikeasti tuntuu. Silloin he myös ymmärtävät, miten paljon täytyy kiinnittää huomiota asiakkaan kipuun ja käytökseen, Länsman kertoo.

"Mitä sokeroinnin jälkihoito vaatii?"

Sokeroinnin jälkihoidossa tärkeintä on ihon kosteutus ja säännöllinen kuorinta. Parin päivän jälkeen iho on hyvä kuoria yhdestä kahteen kertaa viikossa ja kosteuttaa päivittäin. Jos asiakas laiminlyö kotihoito-ohjeita, voi tuloksena olla sisäänpäin kasvaneita karvoja.

– Paras on kuorintahanskat, sellaiset perunankuorintahanskojen tyyliset. Kuori kuivalla iholla ripein ja laajoin liikkein, Länsman ehdottaa.

Sokeroinnin jälkeen on syytä välttää kaikenlaista hikoilua vuorokauden verran, jotta karvatuppiin ei pääse bakteereja. Saunomista, uimista ja esimerkiksi paljussa lillumista on tärkeä välttää, jotta avonaiseksi jäänyt karvatuppi ei tulehtuisi. Suihkussa on hyvä käydä illalla, mutta peseytyessä on syytä välttää ihoa tukkivia tuotteita, kuten itseruskettavia voiteita.

Monen mielestä voisi tuntua mahtavalta levittää vastakuoritun pehmeälle iholle itseruskettavaa, mutta sitä Länsman ei suosittele. Väri imeytyy karvatuppiin ja pahimmillaan voi johtaa tasaisen rusketuksen sijaan pilkulliseen lopputulokseen. Itseruskettavan levityksen kanssa on siis hyvä odottaa ainakin pari päivää.

Itseruskettavien ABC: Mitä pitää muistaa?

2:57
Vältä nämä kahdeksan purkkirusketuksen kanssa!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja