Elämää katujen jälkeen – "Itse olen ohjeistanut kerran nuorta miestä, että kuinka pyyhitään tiskipöytä"

6:45
Video: Suomessa "raffi katuasunnottomuus" on vähäistä – näin asunnottomuus on saatu laskuun

Sininauhan asumispalveluyksikön asukkaat ovat päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Joidenkin asukkaiden kanssa asumisen taitoja lähdetään opettelemaan aivan perusasioista: kuinka vaihdetaan lakanat, kuinka keitetään perunat.

Sininauhan asumispalvelut on suunnattu päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Sininauha toteuttaa valtion Asunto ensin -mallia. Keskeinen näkemys on, että parempi suunta elämälle on realistisempaa saavuttaa, kun autettavalla on ensin koti.

Sininauhan liiketoimintajohtaja Sanni Joutsenlahti sanoo, että Asunto ensin -periaatteella toimiville asumisyksiköille on edelleen kova tarve.

– Helsingissä on jonossa satoja ihmisiä lisää. Meidän hajasijoitettuihin asuntoihimme on parin vuoden jonot.

Aiemmissa asunnottomuutta korjaavissa malleissa hakijan piti ensin olla "asuttamiskelpoinen". Eli autettavan on ensin esimerkiksi oltava raitis avun ansaitakseen. 

– Jos et tiedä, missä heräät seuraavana päivänä ja omaisuus on kahdessa muovipussissa, on haastavaa auttaa. Asunto on ihmisen perusoikeus.

Turun tilanne huolettaa

Asunnottomuus keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Tästä syystä kaikki Sininauhan seitsemästä asumisyksiköstä kuusi sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja yksi Turussa. Niissä asuu tällä hetkellä noin 400 ihmistä ja hajasijoitetuissa asunnoissa saman verran lisää.

– Helsinki pääkaupunkina vetää ihmisiä puoleensa. Turun tilanne on todella huolestuttava, meillä on siellä tilapäismajoituksen yksikkö, joka on aivan täynnä. Avasimme viime keväänä siellä ja se on nyt aivan täynnä ja jonoa on aivan valtavasti.

Suomessa on vuosien mittaan saatu vähennettyä asunnottomuutta melko merkittävästikin. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan, asunnottomien määrä on vähentynyt Suomessa 1990-luvulta yli 10 000 ihmisellä.

Hallitus on luvannut, että vuoteen 2027 mennessä asunnottomia ei olisi Suomessa enää lainkaan. Joutsenlahti toivoo, että lupaus pystytään pitämään, mutta työtä riittää. Joutsenlahden mukaan Suomessa on edelleen noin 5 000 asunnotonta.

– Suomessa katuasunnottomana eläminen on aika raffia. Meillä on tosi kylmät talvet, niin jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi asua tuolla kaduilla tai julkisissa vessoissa.

Imuroinnin ja perunankeiton opettelua

ARAn raportin mukaan vuonna 2021 Suomessa oli 711 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Nuorten osuus asunnottomista oli 18 prosenttia.

Ruusulankadun asumispalveluyksikkö on Sininauhan toisiksi suurin ja siellä asustavien nuorten määrä on melko suuri. Valtaosa asukkaista on 23—32-vuotiaita. Ruusulankadun nuorimmat asukkaat ovat vasta 18-vuotiaita. Joutsenlahti kertoo, ettei heille ole välttämättä kotona opetettu mitään yksinasumisen perustaitoja.

– Toisten kanssa lähdetään ihan perusasioista liikkeelle: miten keitetään perunoita, paistetaan kananmuna, imuroidaan, vaihdetaan lakanat ja miten pestään lattia. Eli tuetaan asumistaitojen onnistumisessa. Itse olen ohjeistanut kerran nuorta miestä, että kuinka pyyhitään tiskipöytä.

Asumisessa ei ole aikarajaa. Kaikkien asukkaiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, eikä sopimuksia pureta ilman erityisen painavaa syytä. Tällainen painava syy on esimerkiksi väkivaltaisuus.

Kaikille asukkaille tarjotaan kuntoutusta. Tukea voi saada esimerkiksi talousasioissa, kuten tukien hakemisessa. Lisäksi asukkaille tarjotaan muun muassa keskustelu- ja päihdeapua.

Puuttuvia sormia

Pahimmillaan jotkut asukkaat ovat päihteiden käyttäjiä jo viidennessä sukupolvessa. Asukkailla saattaa myös olla merkittäviä huumeiden käytön aiheuttamia ongelmia tai vammoja, joihin he tarvitsevat tukea ja lääketieteellistä apua.

– Meillä on aivan nuoria ihmisiä, joilta on amputoitu sormia, sen takia että on pistetty valtimoon. Pitkässä juoksussa päihteiden käytössä aivot ovat kovilla ja esimerkiksi muistiin tulee ongelmia.

Raskasta tavallista elämää

Kun yksikköön muuttaa uusi asukas, tyypillisesti kaikki sujuu mallikkaasti ensimmäiset kolme kuukautta. Suvantovaihetta seuraa hankalampi jakso, jossa uuden arjen nurjat puolet tulevat esiin.

– Arki näyttäytyykin niin, etteivät asiat olekaan aivan yksinkertaisia. Tulee pulmia ja haasteita. Omat taidot eivät aina riitäkään ruoanlaittoon, tai ei jakseta laittaa ruokaa tai pitää kotia siistinä. Päihteiden käyttökin elää siinä rinnalla usein vielä.

Joutsenlahti huomauttaa, ettei asunnottomuus ole yhteiskuntaluokkaan sidonnainen asia. Asunnottomaksi voi joutua kuka tahansa, ikään ja lähtökohtiin katsomatta.

– On hyvinvointiyhteiskunnan mitta, kuinka pidämme huolta heikompiosaisista. Meidän asukkaamme ovat kaikki jonkun veljiä, siskoja, lapsia tai vanhempia. Tarinoita kyllä riittää.

Minä lähden pois

Joskus asukas myös luovuttaa ja lähtee yksiköstä takaisin kadulle. Joutsenlahti muistaa joitakin tapauksia, mutta kiittelee niiden olevan harvinaisia. Toisinaan uudelleen kadulle lähteneistä kuullaan myöhemmin suru-uutinen. 

– Muistan erään kundin, joka vain sanoi, että minä lähden nyt metsään. En tiedä, missä hän nyt on. Olemme nostaneet monta surulippua, kun olemme kuulleet, että meiltä lähtenyt ihminen ei ole enää jaksanut, tai hän on menehtynyt muista syistä.

Vastapainoksi suruliputuksiin, ilon aiheita tarjoavat kuntoutuvat asukkaat. Noin reilu kymmenen prosenttia Sininauhan asukkaista onnistuu muuttamaan pois ja aloittamaan uuden elämän omillaan.

– Kyllä välillä on niitä suru-uutisia, ettei ihminen vain selviä eikä jaksa tätä elämää taapertaa.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja