Loppuun palaminen teki Markku Korhosesta asunnottoman ja alkoholistin. Oululaismies haluaisi, että asunnottomia ja alkoholiongelmaisia kohdeltaisiin kunnioittavasti – ei ihmisroskana.
Oulun keskustan ytimessä, kauppakeskus Valkean edustalla on pitkä rivi puisia penkkejä, joille kukaan ei jää istumaan. Tavallisena lauantai-iltapäivänä penkit olisivat ehkä olleet täynnä, mutta nyt siellä istuu vain asunnoton 51-vuotias Markku Korhonen.
– Enkä vaihda paikkaa. Tämä on paras paikka missä olla. Vaikka muut ovat tästä hävinneet, minä istun uhallakin tässä.
Korhosen mukaan kaverit kaikkosivat hengailupaikalta sen jälkeen, kun lähes kolme viikkoa sitten oululainen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen vetosi, että kaupungin pitäisi tehdä jotain keskustassa liikkuville päihdeongelmaisille.
– Tässä on käyty keskustelua kivetyksen likaisuudesta ja muusta roskaamisesta, mutta mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä sille ihmisroskalle, jota siellä on yllättävän paljon? Moilanen kommentoi valtuuston kokouksessa.
Moilanen vielä täsmensi tarkoittaneensa ihmisroskalla "ammattimaisesti alkoholia, huumeita ja päihteitä" käyttäviä ihmisiä. Myöhemmin Moilanen pyysi anteeksi sanomisiaan, mutta menetti työnsä Pihlajalinnan alueellisena toimitusjohtajana.
Kun poliitikko leimasi Markun ihmisroskaksi, päihdekaverit katosivat viereltä, mutta hän aikoo jäädä uhallakin vakiopenkilleen – "Kodittomiakin pitäisi kunnioittaa"
Markku halaa ystäväänsä Aatto Ahokasta. Aatto on vuosia auttanut Markkua seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä.
Burnout vei kadulle
Alkoholismi ajoi oululaisen 51-vuotiaan Markku Korhosen asunnottomaksi. Hän kertoo auttaneensa muita työkseen vuosien ajan, mutta päätyi lopulta itse avun tarpeeseen.
– Minulla oli kaksi firmaa. Olin töissä ympäri vuorokauden, pidin ikääntyvien päivätoimintaa ja asuntolaa. Paloin loppuun ja aloin juomaan, Markku Korhonen kertaa muutamien vuosien takaisia tapahtumia.
Nyt Korhosen päivät kuluvat kadulla 12-15 hengen kaveriporukan kanssa.
– Aamulla viideltä lähden kävelemään tänne ja kerään tölkkejä. Tapaan kuudelta kaverit ja käymme ostamassa muutamat ykköset. Yhdeksältä menemme viinakauppaan. Se tarjoaa, kenellä on rahaa.
Korhonen nukkuu yönsä sillan alla tai metsässä teltassa, myös talvella.
– Kylmään turtuu. Sitten kun on 25 astetta pakkasta, laitan vasta kalsarit jalkaan, Korhonen selittää.
Vuosien varrella hän on yrittänyt useasti päästä alkoholista irti.
– Olen ollut lyhyellä katkolla muutamaan otteeseen. Jos yritän katkolle, en pääse. Ei me alkoholistit tarvita apua silloin, kun me puhalletaan nollat. Me tarvitaan apua silloin, kun promillet lähtevät laskuun, Korhonen kuvailee.
Yö ilman omaa rauhaa
Oulussa asunnoton päihdeongelmainen voi halutessaan yöpyä Kenttätiellä sijaitsevassa palvelukeskuksessa. Palvelukeskuksessa tarjotaan sekä lyhytaikaista yömajoitusta että pidempiaikaista tilapäismajoitusta. Palvelukeskus tarjoaa myös tukea päihdeongelmaisille, muun muassa oman asunnon hankintaan.
Kenttätielle Korhonen ei kuitenkaan halua mennä.
– Yksi ystäväni kuoli siellä. Mielestäni Kenttätiellä ei valvota tarpeeksi. Haluaisin nukkua asuntolassa, missä minulla olisi oma rauha. Vaikka olisi yhteiskeittiö, mutta kunhan löytyisi oma huone, Korhonen kuvailee.
Asunto-osastolle vain päihteettömänä
Kenttätien palvelukeskuksen palveluesimies Katja Karppinen kertoo, että lyhytaikaisessa tilapäisasumisessa on sekä yhteismajoituksen 14 hengen huone että asunto-osaston yhden-kolmen hengen huoneita. Asunto-osastolle pääsemiseksi asunnottoman on pyrittävä päihteettömään elämään. Muun muassa siksi, että ylemmissä kerroksissa sijaitseviin majoitustiloihin on pystyttävä kulkemaan portaita pitkin turvallisesti.
– Ymmärrän, miksi joku voi kokea yömajoituksen turvattomaksi. Siellä nukkuu paljon ihmisiä ja suurin osa on jonkinlaisten päihteiden vaikutuksen alaisena. Mutta henkilökunta tarkkailee ja on koulutettu turvallisuusasioissa.
Karppisen mukaan häiriöitä ei yömajoituksessa kuitenkaan satu usein. Hän ei pysty vahvistamaan kuolemantapausta.
– Yksittäisiä asiakkaita en pysty kommentoimaan, mutta on totta, että meillä sattuu kuolemantapauksia toisinaan, koska meillä asuu ihmisiä, jotka ovat fyysisesti huonossa kunnossa, Karppinen kertoo.
Kenttätien palvelukeskuksessa 18 vuotta työskennellyt Karppinen puolustaa Kenttätietä mainettaan paremmaksi. Eläkeläinen, työtön tai jopa työssäkäyvä voi olla asunnoton ja asua palvelukeskuksessa.
– Mielikuva on ehkä ollut se, että Kenttätiellä nukkuisivat vain ne rannanjätkät.
"Miksei hän pyytänyt meiltä anteeksi"
Korhonen uskoo, että asunnon saaminen voisi auttaa häntä saamaan elämästä paremmin kiinni. Asuntoa ei kuitenkaan ole löytynyt hakemuksista huolimatta.
– Aina kun laitan hakemuksen uusiksi, minut pudotetaan hännille, koska olen alkoholisti ja luottotiedoton. Koti olisi kaikista tärkein, Korhonen painottaa.
Vaikka onkin koditon ja alkoholisti, ei silti ole ihmisroska, Markku Korhonen painottaa.
– Miksi Riikka Moilanen ei tullut itse pyytämään henkilökohtaisesti meiltä anteeksi. Me kaduntallaajat emme ole ö-sakkia, meitäkin pitäisi kunnioittaa. Meidän jäljiltämme täällä ei ole roskan roskaa. Sen sijaan me keräämme muiden roskia pois, Korhonen puolustaa.
Kommentit tuntuivat niin pahalta, että Korhonen päätti tehdä rikosilmoituksen Riikka Moilasesta sekä sanomalehti Kalevasta ihmisroska-kohun jälkeen.
Korhosen kaverit olivat tunnistaneet hänet lehtikuvasta, jossa hän oli kuvattuna selin. Juttu käsitteli Moilasen saamia potkuja. Poliisi päätti olla käynnistämättä esitutkintaa, koska poliisin mukaan syytä epäillä rikosta ei ollut.
– Minulla on masennus ja ahdistusta. Kuvan näkemisestä iski paniikki ja alkoi ahdistaa. Pelkäsin, että en voi enää liikkua missään, koska minut yhdistetään ihmisroskaksi.
