Asunnottoman arki on jatkuvaa turvattomuutta ja katujen kulkemista – "On helpompi nukkua vessan lattialla tai rappukäytävässä, kun olet vähän hönössä"

6:41
Video: Minkälaista on asunnottoman arki? – Entinen asunnoton Reijo Pipinen kertoo tarinansa

Suomen noin 5 500 asunnottomasta reilu 300 ihmistä nukkuu yönsä kadulla tai hätämajoituksissa, suurin osa pääkaupunkiseudulla. Asunnottomaksi voi joutua kuka tahansa, ja ilman kodin suojaa arki on raskasta.

Reijo Pipinen on aikoinaan kokenut asunnottomuuden. Reijon kohdalla tilanne käynnistyi avoerosta vuonna 2001. Hänelle ei vieläkään ole täysin selvää, mitä nopeassa tilanteessa tapahtui, mutta avopuolison asunnosta hän kuitenkin sai lähtöpassit.

– Olin kaiketi vartissa pihalla, enkä tiennyt osoitetta, mihin lähteä.

Reijo kuvailee olleensa eron jälkeen vaikeassa tilanteessa, sillä rahaa oman asunnon hankkimiseen ei ollut. Perhe-elämän sovittaminen tilanteeseen oli hankalaa, ja ongelmat kasaantuivat.

Asunnoton ei ole haluttu vuokralainen

Reijon lähtötilanne asunnottomuuteen oli erittäin tyypillinen, kertoo Jussi Lehtonen, Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n (VVA) matalan kynnyksen palveluiden esimies.

Asunnottomuuteen johtaa yleensä useamman elämänalueen yhtäaikainen kriisi. Kun kaiken päälle rahalliset resurssit ovat pienet, uuden asunnon hankkiminen voi olla hyvin hankalaa, varsinkin jos menettää tai on aiemmin menettänyt luottotietonsa, Lehtonen kuvailee.

– Ja se pitää muistaa asunnottomaksi joutumisessa, että se ei kovin kauaa kestä, kun sinulta menee toimintakyky. Tai kyky hoitaa mitään muuta, kuin sitä arkipäivässä selviytymistä.

Valtio tai kunnat eivät takaa asuntoa ihmisille, vaikka usein niin luullaan. Laissa mainitaan ainoastaan velvollisuus tarjota ihmisille jonkinlaista suojaa hädässä. Asunnon hankkiminen on ihmisen omalla vastuulla, eikä se ole aina ihan yksinkertaista.

– Se on muutama kuukausi, kun homma alkaa näkyä naamassa. Sen jälkeen et ole niin sanotusti "kuranttia" tavaraa asuntomarkkinoilla, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa pienituloisuus altistaa asunnottomuudelle etenkin pääkaupunkiseudulla, kun vuokrat ovat niin kalliita ihmisten palkkatuloihin nähden.

Alkoholi tuo lohtua, mutta pahentaa ongelmia

Mutta jos ei ole työtä, kotia eikä perhettä, mitä ihminen tekee kaikki päivät?

– Se oli lähinnä katua ylös ja katua alas, Reijo toteaa.

Varattomana ei ollut menemistä liikennevälineisiin, sillä matkakortitta ajelusta saa tarkastusmaksuja, jotka päätyvät ulosottoon pahentamaan velkatilannetta.

Pipinen kertoo myös tehneensä erään väärän ratkaisun tilanteen kriisiytyessä – hän tarttui pulloon. Alkoholi toi lohtua tilanteeseen kolmen vuoden ajan.

Lehtosen mukaan päihdeongelmaisten on vaikeampi pärjätä asunnottomuuden kanssa, ja siihen myös ajautuu helpommin. Päihdeongelmat myös herkästi riistäytyvät käsistä asunnottomuuden aikana.

Mutta Lehtonen muistuttaa, että valtaosa kyllä tajuaa, että päihteiden käytöstä ei hyvä seuraa. Mutta asunnottoman perspektiivi on lyhentynyt, koska elämää on vaikea suunnitella eteenpäin.

– Ja sitten kun ollaan kadulla, se perspektiivi on maksimissaan vuorokauden mittainen. Siinä perspektiivissä on logiikkaa; se helpottaa olemista. On helpompi nukkua vessan lattialla tai rappukäytävässä, kun olet vähän hönössä.

"Se on aikamoista shokkihoitoa"

Pipinen kuitenkin tunsi järjestelmän ja meni erityissosiaalitoimistoon, josta hän sai asuntolapaikan.

– Sellaiselle ihmiselle, joka elänyt perhe-elämää, se on aikamoista shokkihoitoa.

Asuntolassa Pipinen nukkui salissa 12 muun ihmisen kanssa. Sisään ei päässyt, jos ovelle tullessa käyttäytyi huonosti, mutta rauhaa ei näissä paikoissa saanut. Reijo kävi nukkumassa välttämättömät pari tuntia, jotta jaksoi jatkaa kadulla.

Lehtonen mainitsee väsymyksen isoksi asiaksi asunnottomille. Nykyään kaupungin lämpimät tilat ovat usein kaupallisia tai puolikaupallisia tiloja, joihin ei niin vain saa tulla oleskelemaan.

Heti kun istuu alas, alkaa tikittämään kello, milloin joku häätää pois. Ihmiset ovat heikossa kunnossa, koska nukkuessaankin odottaa, että joutuu lähtemään, Lehtonen kuvailee kodittomien arkea.

Kokonaisvaltaisempi apu tarpeen kriiseissä

Pipisellä oli työ eron sattuessa. Hän sai 10 kuukauden asuntolaputken jälkeen asunnon kaupungilta lapsiin vedoten. Asunnon hän sai pidettyä kaksi vuotta, mutta lopulta keskikaljalla läträäminen aiheutti häädön.

Hän majoittui ystävänsä luokse viikoksi, mutta käännekohta oli päätös hakeutua katkohoitoon.

Pipinen peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa apua ihmisille, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa.

– Oli se elämänkriisi mikä tahansa, jos siellä on asunnottomuus tai sen uhka, ihmisellä pitäisi sivistysvaltiossa olla ovi, josta astuu sisään ja asioita ruvetaan pohtimaan, ennen kuin se tilanne kriisiytyy. Kuten se teki minulla.

Lehtonen on samaa mieltä. Hänen mukaansa järjestelmämme on jakautunut pitkälti omiksi sektoreikseen, eli apua esimerkiksi taloudellisiin asioihin haetaan eri paikasta kuin sosiaalisiin ongelmiin.

– Elämä on siinä vaiheessa niin sekaisin, että osaako sitä apua sitten hakea? Se on täysin eri asia, Pipinen pohtii.

Katso Huomenta Suomen keskustelu asunnottomuudesta alla olevalta videolta.

15:42

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja