"EKP:n jättielvytys ei vielä nosta Suomea suosta"

Euroopan keskuspankin massiivinen elvytyspaketti käänsi tänään laskuun sekä euron kurssin että euromaiden valtionlainojen korot.

Osakemarkkinoilla vastaanotto oli maltillisen myönteinen. Riittääkö EKP:n tehokuuri taltuttamaan deflaatiopeikon ja kääntämään euroalueen talouden nousuun, selviää kuitenkin vasta kuukausien kuluttua.

- Tämäntyyppinen elvytys tuntuu ensiksi rahoitusmarkkinoilla ja pidempiaikaisissa inflaatio-odotuksissa. Vasta vuoden loppupuolella voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia myös talouden kasvuun ja hintakehitykseen, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen STT:lle.

- Mitään äkkikäännettä ei tule. Lähiaikoina mennään yhä negatiivisen inflaation puolella ja talouskasvu on vaisua.

Suomen talouden kannalta EKP:n toimien tärkein hyöty tulee euron kurssin heikkenemisestä. Se tukee vientiyritysten kilpailukykyä ja antaa lisää pelivaraa taloutta vakauttavien uudistusten tekemiseen.

EKP:n veto ei yksin riitä

Sekä Heiskanen että Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius korostivat, etteivät EKP:n päätökset yksinään riitä nostamaan euroaluetta nykyisestä suosta. Tarvitaan myös kansallisia politiikkatoimia ja pitkän aikavälin rakenneuudistuksia. 

- Missään nimessä ei voi sanoa, että tällä ohjelmalla nyt varmasti päästään siihen vajaan kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen. Olennaista on, miten tämä vaikuttaa kombinaationa muiden asioiden kanssa ja miten maailmantalous kehittyy, Helenius sanoi.

Hän muistutti, että myös EU:n komissio on jo julkistanut isoja elvytyssuunnitelmia ja höllentänyt vakaus- ja kasvusopimuksen budjettisääntöjä.

Myös valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) toppuutteli asettamasta liian suuria odotuksia pelkälle rahapolitiikalle.

EKP:n elvytysohjelmalla on merkitystä talouskasvun aikaansaamiseksi, mutta kaikkia Euroopan ongelmia sillä ei kuitenkaan ratkaista. Rinteen mukaan lisäksi tarvitaan muun muassa kasvua luovia investointeja.

- Uskon, että tämä vaikuttaa nyt siihen, että tämä deflaatiokierre ei pääse liikkeelle, vaan päästään tilanteeseen, jossa inflaatiotavoite vuoteen 2016 mennessä tulee toteutumaan, Rinne sanoi toimittajille eduskunnassa.

"Uskottava paketti"

EKP:n osto-ohjelman mitoitusta ekonomistit pitivät oikeaan osuneena. Keskuspankki ampui nyt niin isolla tykillä, ettei markkinoilla alettu heti kärttämään vielä kovempia toimia. 

-Kyllä tämä on hyvin tuntuva paketti ja hyvin uskottavasti toteuttaa EKP:n aiemmin linjaamia tavoitteita. Tässä vaiheessa ei tämän laajempaa olisi voinut edes odottaa, sanoi Heiskanen.

Helenius piti myönteisenä yllätyksenä sitä, että keskuspankki jätti osto-ohjelman takarajan vielä avoimeksi. Sitä luvattiin jatkaa, kunnes inflaatio on kestävästi matkalla vajaan kahden prosentin tavoitteeseen.

Entä jääkö EKP:n työkalupakkiin vielä uusia keinoja, jos tämäkään ei riitä? Ekonomistien mielestä kyllä.

-Toki EKP voi vaikkapa kaksinkertaistaa tämän nykyisen ohjelmansa, mutta sen jälkeen oltaisiin sitten jo äärirajoilla. Jossain vaiheessa törmätään siihen, kuinka paljon EKP voi omistaa vaikkapa valtionlainoja ilman että yksityisen sijoittajan asema markkinoilla heikkenee, Heiskanen pohti.

Helenius huomautti, että esimerkiksi Japanin keskuspankki on turvautunut historiassa jopa osakkeiden ostoihin, mutta siitä ollaan Euroopassa vielä kaukana.

 

Lue myös:

    Uusimmat