EK vaatii vauhtia työelämän joustoihin

Paineet muuttaa työelämän ja sosiaalipolitiikan rakenteita kasvavat edelleen. Työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto aikoo ajaa aiempaa tehokkaammin järjestelmien uusimista siten, että Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky voitaisiin säilyttää globaalin talouden oloissa.

EK esitti tänään tavoitteensa julkistamalla uuden pitkän aikavälin työmarkkinastrategiansa. Linjaukset eivät sisällä erityisen yllättäviä avauksia. Sen sijaan työnantajat haluavat vauhtia perinteisiin vaatimuksiinsa joustavammasta työelämästä. Solidaarisen palkkapolitiikan sijaan tulisi sallia ala- ja yrityskohtaista liikkumatilaa palkoille ja työajoille. Laittomista lakoista tulisi voida määrätä tuntuvammat sakot, koska työrauha on merkittävä kilpailuetu.

EK:ssa korostetaan pyrkimystä vastuulliseen talouspolitiikkaan, jotta työllisyys ja Suomen mahdollisuudet toimia houkuttelevana investointikohteena voitaisiin turvata.

Ohjelmaa laatineen työryhmän puheenjohtajana EK:n strategiaa Etelärannassa esitellyt SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen korostikin, että tavoitteet eivät ole epärealistisia, eikä niillä pyritä vastakkainasetteluun ay-liikkeen kanssa. Linjauksiin liittyy mm. keskeisesti hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

Syrjänen arvioi, että ristiriidat syntyvät paljolti siitä, että muutostarpeita tarkastellaan eri aikaperspektiivistä. EK katsoo tähtäävänsä siihen, että hyvinvointiyhteiskunta säilytetään reagoimalla muutospaineisiin ajoissa.

Keskitettyjen tulosopimusten tekemiseen EK ei ota kantaa. Syrjäsen mukaan sopimusten muoto ei ratkaise, vaan niiden sisältö. Työehtosopimuksia tulee kehittää "pikkutarkoista määräyksistä väljiksi kehyssopimuksiksi".

Eläke-etuudetkin kaipaavat remonttia

Ongelmina ovat EK:n mielestä edelleen korkea verotus, joustamattomat työmarkkinat ja kilpailijamaita korkeammat työvoimakustannukset.

EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski katsoo. että sosiaalipolitiikkaa tulisi uudistaa mm. siten että sosiaaliturva ei vähentäisi työn kannustavuutta. Esimerkiksi ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen keston tulisi riippua työsuhteen pituudesta.

Pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus tulisi tasata puoliksi palkansaajien kesken siten, että kyseessä olisi enemmän vakuutuksen luonteinen rahoitustapa. Nyt työnantaja maksaa niistä kolme neljäsosaa. Riskin mukaan kyseessä ei olisi työntekijöihin kohdistuva etujen leikkaus, vaan lähinnä tekninen muutos.

Merkittävämpi remontti tulisi EK:n mielestä tehdä eläkejärjestelmään. Järjestö katsoo, että tilanne voi vaatia jopa eläke-etuuksien karsintaa.

Työeläkemaksuihin on EK:ssa arvioitu kohdistuvan lähes seitsemän prosenttiyksikön nousupaine eläkeuudistuksesta huolimatta. Se tapahtuisi vaikka keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousisi 2-3 vuodella ja eläkevarojen tuotto kohoasi.

Työeläkemaksun nosto heikentäisi yritysten kilpailukykyä ja kiristäisi palkansaajien ennestäänkin kireää verotusta.

Lääkkeeksi EK esittää työeläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamista ja rahastoinnin rajoittamista.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 15.02.2006)