Miehittämättömien lennokkien käyttö yleistyy Korean niemimaalla, kun kumpikin konfliktin osapuoli satsaa niihin.
Etelä-Korean kabinetti hyväksyi tällä viikolla suunnitelmat uuden miehittämättömien lennokkien eli droonien komentokeskuksen perustamiseksi.
Hallitus kutsuu satsausta drooneihin "ylivoimaiseksi vastaukseksi" Pohjois-Korean lennokeilla tehtyihin provokaatioihin. Asiasta uutisoi Bloomberg.
Provokaatio viittaa joulukuussa sattuneeseen selkkaukseen, jossa Pohjois-Korea lähetti viisi lennokkia Etelä-Korean ilmatilaan. Lennokeista yksi lensi läheltä presidentinkansliaa, Yonhap News kertoo. Etelä-Korean ilmapuolustus ei kyennyt ampumaan drooneja alas, peläten ammusten käyttämistä tiheästi asutulla alueella.
Pian tapauksen jälkeen Etelä-Korea lähetti omia droonejaan Pohjois-Korean rajan yli.
Etelä-Korean hallitus on sittemmin ottanut käyttöön "aggressiivisen vastalennokkipolitiikan", jonka perusteella Etelä-Korea lähettää kymmenen tai enemmän lennokkia Pohjois-Korean rajan yli, mikäli yksikään tämän lennokki loukkaa Etelä-Korean ilmatilaa.
Lue lisää: Etelä-Korea ampui varoituslaukauksia kohti Pohjois-Korean miehittämättömiä lennokkeja
Droonit harmaalla alueella
Koreat ovat käytännössä edelleen sotatilassa 1953 Korean sodassa solmitun aselevon jälkeen, sillä rauhansopimusta ei koskaan tehty.
Molemmat osapuolet pyrkivät silti pidättäytymään provokaatioilta, vaikka niitäkin tapahtuu.
Droonit voivat kuitenkin muuttaa tilannetta, sillä Bloombergin mukaan ne "osuvat sopivaan paikkaan" ollen samanaikaisesti uhkaavia, mutta eivät kuitenkaan laukaise täysimittaisia vihollisuuksia.
Joulukuun selkkauksen jälkeen Etelä-Korea on satsannut 560 miljardia wonia (noin 400 miljoonaa euroa) seuraavan viiden vuoden ajaksi droonien sekä niiden torjuntaan tarvittavan laitteiston kehitykseen. Yonhap Newsin mukaan nyt hyväksytyn komentokeskuksen vastuulle kuuluu tiedustelua, elektronista ja psykologista sodankäyntiä sekä ilmaiskuja.
Ukrainan sota muuttaa sodankäyntiä
Ukrainan sota on tehnyt droonien käytöstä taistelukentällä arkipäivää. Miehittämättömiä aluksia käytetään tiedusteluun, tulenjohtoon kuin suoriin iskuihinkin, ja ne ovat helppokäyttöisiä, nopeita ja suhteellisen halpoja.
Le Monde -lehden mukaan Ukrainan sodan luvut ovat yllättäneet asiantuntijat. Brittiläisen ajatushautomo Royal United Services Instituten mukaan Ukraina menettää päivittäin yli 300 lennokkia taistelukentällä.
Le Monden mukaan esimerkiksi Ranskan asevoimilla on käytässään vain noin 3000 droonia, joihin kuuluu niin 20-grammaisia nanolennokkeja kuin kahden tonnin painoisia taktisia Reaper-drooneja.
Myös Suomen Puolustusvoimat on alkanut satsaamaan droonien hankintaan ja koulutukseen. Eversti Juhana Skyttä totesi MTV Uutisten haastattelussa kesäkuussa, että taistelukentän lähes mullistanut drone-käyttö pyritään tuomaan osaksi taistelijan arkipäivää.
Puolustusvoimat on hankkinut useita satoja pieniä, tiedustelu- ja tulenjohtokäyttöön tarkoitettuja Parrot-drooneja.
Lue lisää: Taistelukentän mullistaneet laitteet käyttöön varusmieskoulutuksessa jo syksyllä – tällaisia ovat Puolustusvoimien uudet dronet
Uudenlainen kilpavarustelu
Korean niemimaalla droonit ovat kuitenkin toista mittaluokkaa. Pohjois-Korea vaikuttaa amerikkalaisen NK Newsin mukaan satelliittikuvien perusteella testaavansa uutta, valtavaa dronea, jonka siipiväli olisi jopa 35 metriä.
Pohjois-Korean miehittämättömät alukset aiheuttavat uudenlaisen uhan Etelä-Korean asevoimille, joka on nykyiselle ilmapuolustukselle vaikea torjua, totesi eläköitynyt Etelä-Korean merivoimien kapteeni Yoon Sukjoon Bloombergin mukaan.
– Miehittämättömät alukset ovat tulevaisuuden työkalu operaatioiden suorittamiseen, ja ne näyttävät aloittaneen uuden kilpavarustelun Etelä- ja Pohjois-Korean välillä.