Mainos

12-vuotias Maya saa helpotusta diabetekseen uudesta laitteesta – riippuu kotikunnasta, kenelle myönnetään

7:09

Vaikka diabeteksen hoito on Suomessa erinomaisella tasolla, uusi teknologia ei ole vielä kaikkien saatavilla. 12-vuotias Maya Bernström on yksi onnekkaista: hän sai vastikään kotikuntansa kustantamana uuden laitteen, jonka ansiosta verensokerin seuranta ja tasaisena pitäminen on paljon helpompaa kuin ennen.

Huomenta Suomessa vieraillut 12-vuotias Maya Bernström on sairastanut diabetesta seitsemän vuotta. Hänen on täytynyt mitata verensokeria sormenpäästä jopa 20 kertaa päivässä. Nyt hänellä on ollut noin puoli vuotta käytössään Libre-laite, jonka ansiosta elämä on helpottunut huomattavasti.

Mayan äiti Katja Bernström selitti mittarin toimintalogiikkaa lähetyksessä.

– Sensori laitetaan käteen asettimen eli neulan avulla. Sitten neula tulee pois, ja sinne jää vain ihan pikkainen langanpätkä, joka mittaa kudoksesta verensokeria. Yksi sensori kestää 14 päivää, sitten se vaihdetaan, Katja Bernström kertoi.

– Onhan se paljon helpompaa, kun ratsastan paljon, niin ei tarvitse kesken tunnin alkaa mitata verensokeria, Maya totesi.

Mittarissa on monia hyödyllisiä ominaisuuksia.

– Se piirtää verensokerikäyrää kahdeksan tuntia taaksepäin. Eli kun mitataan nyt, nähdään, mitä verensokeri on ollut kahdeksan tuntia sitten. Sen mukaan pystytään esimerkiksi tekemään pumppuun insuliinin määrän säätöjä. Kun nähdään esimerkiksi, että verensokeri on aina yöllä kello kaksi korkealla, niin silloin laitetaan pumpusta menemään yöllä kello kaksi enemmän insuliinia, Katja Bernström selitti.

Lisäksi mittari näyttää, onko verenpaine nousemassa vai laskemassa vai menossa tasaisesti eteenpäin.

– Jos esimerkiksi ennen ratsastustuntia nähdään, että nuoli on menossa alaspäin, on viisainta syödä vähän jotain äkkiä ennen tuntia. Ja nukkumaan mennessä sama juttu. Siinä jää turhia syömisiä pois. Jos verensokeri on vaikka illalla ennen nukkumaanmenoa vähän matala, mutta nuoli näyttää sen olevan menossa ylöspäin, niin silloin ei tarvitse turhaan syödä, Katja Bernström sanoi.

– Minulla on nyt paljon tasaisemmat sokerit ja siksi parempi olo, Maya totesi.

Ei jokaisen saatavilla

Mayan perhe osti sensoreita puolen vuoden ajan omakustanteisesti. Yksi sensori maksoi 70 euroa ja kesti 14 päivää. Ostoprosessi oli hankala, koska laite piti tilata Ruotsista, josta sitä ei toimiteta Suomeen. Mayan perhe sai laitteen tilaamalla sen ruotsalaiseen osoitteeseen tutulleen, joka taas lähetti tilauksen eteenpäin heille. Vasta kaksi viikkoa sitten Maya sai mittarin ensimmäisen kerran kotikunnaltaan Keravalta.

Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo ei osaa sanoa, millä aikavälillä uutta teknologiaa voi odottaa Suomeen laajempaan jakeluun. Vuorisalo huomauttaa, että kustannuksia arvioidessa pitäisi nähdä kokonaisuus.

– Kun diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja asianmukaisesti, ei synny kalliita ja ihmisen kannalta epäinhimillisiä ja vammauttavia lisäsairauksia, jotka muodostavat merkittävän osan diabeteksen yhteiskunnallisista kustannuksista, Vuorisalo sanoi lähetyksessä.

Vuorisalo kertoi, että vuonna 2007 diabeteksen sairaanhoitokustannukset olivat 1,3 miljardia euroa vuodessa. Siitä yli 800 miljoonaa euroa aiheutui lisäsairauksista, kuten näön tai munuaisten menettämisestä, aivoinfarkteista, invaliditeetista sekä ennenaikaisista sydän- ja verisuonisairauksista.

Diabeetikot ovat eriarvoisessa asemassa, koska on paljon kuntia, joissa uusinta teknologiaa ei ole tarjolla. Miten valitaan, kuka esimerkiksi Libre-mittarin saa?

– Potilaat saavat sen hyvin erilaisin kriteerein eri paikkakunnilta. Riippuu täysin siitä, missä päin Suomea asuu, minkälaisen teknologian saa käyttöönsä. Tämä on epäkohta, Vuorisalo vastasi.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.