Onko tässä ensimmäinen ykköstyypin diabeteksesta parantunut henkilö? 64-vuotias mies iloitsee hoidosta: "Tämä on ihme"

Tutkijat ovat onnistuneet luomaan kantasoluista haiman saarekesoluja, joiden tuottama insuliini voisi jopa parantaa tyypin 1 diabeteksen.

Ensimmäinen kokeellista hoitoa saanut potilas on Brian Shelton. 64-vuotias mies on sairastanut tyypin 1 diabetesta lähes viisi vuosikymmentä. Verensokerin heittelyt ovat tehneet Brianin elämästä vaikeaa, kun mies on menettänyt tajuntansa ilman varoitusta. Kantasoluinfuusion ansiosta hänen elimistönsä kontrolloi nyt automaattisesti insuliinin tuotantoa ja verensokeritasoja.

– Tämä on kokonaan uusi elämä. Tämä on ihme, Brian sanoo The New York Timesille.

Hän saattaa olla ensimmäinen tyypin 1 diabeteksesta parantunut ihminen, mikä on saanut asiantuntijat innostumaan. Yksittäiseen potilaaseen perustuvissa johtopäätöksissä kannattaa kuitenkin olla varovainen. Vielä ei ole varmaa, kuinka tehokasta kantasoluhoito on diabeteksen hoidossa.

Yhdysvalloissa pitkään vireillä ollut tutkimus jatkuu vielä viisi vuotta. Ihmiskokeeseen osallistuu 17 henkilöä, joilla on vakava tyypin 1 diabetes. Jatkossa selviää, kuinka pitkään keinotekoiset saarekesolut tuottavat insuliinia ja tarvitseeko potilas uuden hoitokierroksen.

Kantasoluhoidolla ei voida parantaa tyypin 2 diabetesta, jota hoidetaan elintapamuutoksilla.

Lue myös: Piia luuli tyttärensä kärsivän oksennustaudista – Olivia, 13, olikin kuolemanvaarassa

Tyypin 1 diabetes on toistaiseksi parantumaton

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunitauti, jossa ihmisen oma immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia soluja. Sairastumisen taustalla arvioidaan olevan perinnöllisen alttiuden lisäksi virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutus, kertoo Terveyskirjasto.

Tyypin 1 diabetesta sairastava tarvitsee insuliinin korvaushoitoa. Jos verensokeri pääsee usein kohoamaan, kasvaa diabeteksen lisäsairauksien riski. Diabetes voi johtaa esimerkiksi sokeutumiseen, munuaissairauteen sekä amputaatioihin. Tauti myös lisää sydän- ja aivoinfarktien riskiä sekä heikentää vastustuskykyä.

Insuliinihoidosta voi päästä useaksi vuodeksi eroon haimansiirrolla. Elinsiirtoon liittyy kuitenkin aina hyljintäriski ja hyljinnänestolääkitystä on käytettävä lopun elämää. Siirrännäisiä ei myöskään riitä kaikille.

Isältään munuaisen saanut Kiia kertoo, millaista on elämä elinsiirteen kanssa. Juttu jatkuu videon alla.

Kantasoluhoito on vielä kokeellista hoitoa diabetekseen

Kantasolut ovat soluja, jotka pystyvät tuottamaan uusia kantasoluja ja erilaistumaan toisenlaisiksi soluiksi. Nykyisin kantasoluhoitoja käytetään laajasti syöpien ja verisairauksien hoidossa. Kantasoluista on apua myös silmän sarveiskalvon vaurioihin sekä ihonsiirtoihin.

Kantasoluhoito ei kuitenkaan ole riskitöntä. Se ajaa ihmisen immuunipuolustuksen alas ja altistaa pahimmillaan kuolettaville infektioille. Pitkällä tähtäimellä hoito voi johtaa esimerkiksi hedelmättömyyteen tai ennenaikaiseen raihnaisuuteen.

Lue lisää: MS-tautia sairastava Hanna, 32, haluaisi samaa hoitoa, jolla Anna, 28, pysäytti taudin – Suomessa sitä ei silti saa, neurologin mukaan syy on selvä

Tyypin 1 diabetekseen on kehitetty kantasoluhoitoa jo pitkään. Todennäköisenä voi pitää ainakin sitä, että hoito tulisi maksamaan paljon. Brian Sheltonin mahdollisesti parantaneen hoidon takana oleva lääkeyhtiö Vertex on ilmoittanut, ettei julkista hoidon hintaa ennen kuin se hyväksytään.

Tällä hetkellä kantasoluhoito on diabeteksen kokeellista hoitoa, jonka tehokkuutta ja turvallisuutta ei ole vielä osoitettu.

Potilaalle lopputulos on helpotus

Brian Shelton. Jos julkaisu ei näy, voit avata sen tästä.

Brian käyttää vastustuskykyä heikentävää lääkitystä, muttei koe sen aiheuttaneen sivuvaikutuksia. Mies iloitsee, ettei hänen enää tarvitse kytätä verensokeriaan vaan se pysyy tasaisena itsekseen.

– Tuntuu kuin olisin vapautunut käsiraudoista, Brian sanoo Good Morning Americalle.

– En mieti, missä appelsiinimehuni, pillerini tai lääkkeeni ovat, koska en tarvitse niitä. Kehoni tekee sen.

Lue myös: Tämä salakavala tila kehittyy usein diabetekseksi – tunnistatko oireet?

Lue myös: Syy jalkojen turpoamiseen voi olla harmiton – pahimmillaan henki saattaa olla vaarassa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: The New York Times, Good Morning America, Helsingin yliopisto, Terveyskirjasto, Elinluovutuskortti.fi