Christensen kertoi surmayön tapahtumista

Christensen kertoi tuoneensa surmassa käyttämänsä ampuma-aseen mukanaan Tanskasta. Poliisin mukaan asetta ei ole ilmoitettu Suomessa anastetuksi. Ase ja miehen päällä tekohetkellä ollut pusero olivat tutkittavina, ja poliisi aikoo antaa julkisuuteen niitä esittävät valokuvat keskiviikkona.
Mies mainitsi kuulusteluissa myös, että hän lähti Pietarinkadun asunnostaan ulos surmapäivän aamuna ja matkusti junalla Hämeenlinnan.

Poliisi halusi tarkentaa törkeän ryöstön tekemiseen, aseeseen ja varsinaiseen ampumistilanteeseen liittyviä yksityiskohtia. Tanskalainen vankikarkuri Christensen kertoi sunnuntaina oman versionsa Ullanlinnan tapahtumien kulusta.
Myös motiivista oli tarkoitus keskustella, vaikka ensimmäisen yleiskuulustelun perusteella pääteltiinkin, ettei surmaan liity laajempia yhteyksiä.
-Eri asia tietysti on, jos käy selville, että hän on esimerkiksi saanut, ostanut tai lainannut surma-aseen joltakulta Suomessa, jolloin mahdollisia yhteyksiä Suomeen on selviteltävä tarkemmin, sanoo rikosylikomisario Paul Kokko.

Ainakaan illansuussa ei vielä uskottu, että Christensenillä olisi ollut rikoskumppaneita Suomessa. Christensen ei ole tehnyt poliisin tietojen mukaan aiemmin rikoksia Suomessa.
-Christensen on yksinkertaisesti katsonut, että hän pystyy paremmin piileskelemään Suomessa kuin Tanskassa, jossa hänet tunnetaan kaikkialla, arvelee rikoskomisario Juha Rautaheimo.
-Meillä ei ole mitään suurta syytä epäillä, että hänellä olisi ihmeellistä kontaktiverkostoa täällä.

Normaali tutkinta

Poliisi keskittyi kuulusteluissa nimenomaan aikaan ennen rikosta ja itse rikoksentekohetkeen; esimerkiksi surmapaikalta pakenemisen jälkeisen käänteet eivät ole surman selvittämisen kannalta enää oleellisia.
-Poliisin kannalta tärkeintä on, että poliisisurmat tunnustanut Christensen on saatu kiinni, toteaa Kokko.
Rautaheimo haluaa korostaa, että kyseessä on normaali henkirikoksen esitutkinta, vaikkakin asia on saanut runsaasti julkisuutta. Kuulustelujen lisäksi poliisilla oli maanantaina käynnissä mm. asetutkimuksia.

Jos jotain erityistä tarvetta ilmenee, Christensenin kuulustelut jatkuvat tiistaina.
-Kuulustelut eivät ole mikään itsetarkoitus. Jos maanantain kuulustelut ovat jo pitkät ja perusteelliset, niin pelkästään aineiston purkamiseen menee aikansa, muistuttaa Rautaheimo ja arvelee, ettei kuulusteluja enää tiistaina jatketa. Poliisi esittää Christenseniä tiistaina vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa.
Poliisi vahvistaa, että Christensen oli vahingoittanut itseään surman jälkeen. Vahingoittaminen kävi ilmi jo pidätyshetkellä. Välitöntä sairaanhoitoa Christensen ei kaivannut, mutta lääkäri kuitenkin tutki hänet ja antoi "tietynlaista hoitoa". Maanantaina Christensen käyttäytyi poliisin mukaan rauhallisesti.

Sähkeitä, puhelinsoittoja

Poliisi sai tapauksesta kaikkiaan yli tuhat yleisövihjettä, mikä on valtava määrä lyhyellä ajalla. Vihjeitä antaneita ei näillä näkymin ole tarkoitus kuulla sen enempää, sillä silminnäkijöitä teolla ei ole.
Kokon mukaan vihjeiden suuri määrä osoittaa selvästi kansalaisten myötäelämisen.

-Suuri yleisökin halusi saada teon selväksi mahdollisimman pian. Surma herätti pelkoa, sillä poliisin toimintaa rahoittavat kansalaiset saattoivat laajassa mielessä kokea teon kohdistuneen myös heihin, arvelee Kokko.
Yleisö on ottanut poliisit todella sydämelleen; siitä osoituksena ovat ne lukuiset osanotonilmaukset, jotka poliisi on osakseen saanut.
-Ihmiset ovat muistaneet melkein kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olemme saaneet sähkeitä ja puhelinsoittoja, ihmiset ovat pysäyttäneet kadulla ja kertoneet ajatuksistaan, kuvaa Kokko.
-Teko on vaikuttanut syvästi myös koko maan poliiseihin. Kaikkien eniten järkyttyneitä ovat tietysti Pienen Roobertinkadun poliisiaseman työntekijät, joiden työtovereina surmatut työskentelivät.

Surman selvittämiseen irrotettiin kaikki mahdolliset poliisivoimat. Motivaatio selvittämiseen oli suuri, sillä sama olisi voinut tapahtua periaatteessa kelle tahansa poliisille.
Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen tuli Suomeen 15. syyskuuta. Viime keskiviikkona Christensen ryösti hotelli Palacen kassan ja surmasi pakomatkallaan Helsingin Ullanlinnassa kaksi poliisia. Etsintäkuulutettu Christensen pidätettiin lauantaina Hämeenlinnassa.

Psykopaatti vai ei?

Poliisisurmat tunnustaneen Steen Christensenin käyttäytyminen ja toiminta muistuttavat psykopaatin piirteitä. Asiantuntijan mukaan varman tiedon psykopatiasta voi kuitenkin saada vain henkilökohtaisessa haastattelussa.
Lipevyys, kovuus ja tunteettomuus, petkuttaminen, kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä. Esimerkiksi nämä ovat psykopaatin tuntomerkkejä.

Psykopaattitutkimuksesta tohtoriksi väitelleen psykologin mukaan psykopaatti osaa käyttäytyä hyvin ja tekee muitakin kuin väkivaltarikoksia.
-Petosrikollisuus on tyypillistä näille psykopatiakuvaukseen sopiville henkilöille, että he oli hyvin taitavia huijareita, luonnehtii psykiatrian tohtori Jaana Haapasalo.
-Jos tutustuu häneen noin syvemmin niin huomaa, että se kontakti häneen jää hyvin pinnalliseksi ja paljastuu sellainen tunnekylmyys, tunteettomuus, että oikeastaan muut ihmiset ei hänelle merkitse mitään eikä hän pysty tuntemaan mitään lojaaliutta tai solidaarisuutta muita ihmisiä kohtaan.
Psykopaattien veritöiden taustalta löytyy usein lapsuus, sanovat psykologit. Lapsuuden väkivalta- ja hylkäämiskokemukset ovat tyypillisiä kaikille väkivaltarikollisille. Samaan malliin viittaavat myös itsemurhayritykset.
(STT-MTV3)