Asukkaiden kokemuksia putkiremontista

Jotta väistämättä edessä olevasta putkiremonttibuumista selvittäisiin kunnialla, ympäristöministeriö on ryhtynyt selvittämään kokemuksia tähänastisista remonteista ja arvioimaan perusparannusprosessin kehittämistarpeita. Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklejä selvittävän tutkimusohjelman ensimmäinen tutkimus on loppusuoralla.

"Olemme tutustuneet kolmen eri kiinteistön putkiremonttiprosesseihin," kertoo tutkimuspäällikkö Katja Virtanen Future Home Institutesta.

"Ensin on haastateltu asiantuntijoita, hallituksen edustajia ja isännöitsijöitä taustatiedon saamiseksi. Sen jälkeen on järjestetty ryhmäkeskusteluita, joihin on kutsuttu asukkaat paikalle ja keskusteltu siitä, kuinka putkiremontti on heidän kokemustensa mukaan sujunut.

Parin, kolmen asukkaan kanssa on vielä tehty hyvin yksilöllistä tutkimusta. He ovat saaneet viikoksi käyttöönsä itsedokumentointipaketin - he ovat kertoneet oman asumisensa historiasta, ottaneet valokuvia ja kertoneet minkälaista putkiremontti on ollut, ja jopa hyvästä asumisesta ja sen salaisuuksista. Lopuksi on järjestetty workshop-tilaisuuksia, joissa näitä on käsitelty yhdessä asukkaiden ja rakennusalan ammattilaisten kanssa."

Tutkimus vahvistaa sen, minkä moni putkiremontin tähän mennessä kokenut valitettavan hyvin tietää.

"Kyllä se on aika kauhea prosessi. Yhdessäkin kiinteistössä kävi niin, että siellä valmisteltiin tätä hanketta hyvin pitkään, useita vuosia. Hallituksen jäsenet vaihtuivat todella paljon, hallituksen puheenjohtajat olivat toimessaan hyvin lyhyitä jaksoja ja sen jälkeen he jopa muuttivat talosta pois. Se oli ollut heille liian raskasta, sillä yhtiössä oli ollut hyvin vahva oppositio, jonka mielestä hanke ei ollut tarpeellinen.

Ja vaikka tämmöistä tilannettakaan ei olisi, siinä on sellaisia haasteita, että kukaan ei oikein tiedä minne ollaan menossa - se on semmoista uskomatonta sumua ja utua - se on hankala tilanne vähän jokaiselle."

Virtasen mukaan ihmisillä on päällimmäisenä tunne siitä, että heitä ei oteta tarpeeksi huomioon. Kiireellisin kehitystarve onkin tiedottaminen ja opastaminen

"On saatava asukkaat ja asiantuntijat, hallitusten jäsenet, isännöitsijät, suunnittelijat ja toteuttajat kommunikoimaan keskenään ja ymmärtämään, mitkä ovat yhteiset tavoitteet. Siinä on todella paljon tekemistä."

Yhteydet pätkivät kaikkien osapuolten välillä

Yhteisten tavoitteiden asettamisessa ja ymmärtämisessä sekä niihin sitoutumisessa auttaa, jos asukkaat otetaan aidosti ja ajoissa mukaan hankkeen valmisteluun. Kuinka se sitten tapahtuu - neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksestä:

"Työkaluna on hankesuunnittelu. Se jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat hallinnollinen, teknillinen ja taloudellinen suunnittelu. Valitaan asukkaista hankesuunnittelutyöryhmä, joka käsittää kolmesta viiteen henkilöä, joiden ei tarvitse olla mitään rakennusalan ammattilaisia. Heidän kauttaan pitää välittää tietoa tavallisille ihmisille tavallisten ihmisten kielellä - ei insinöörikielellä. Esimerkiksi esiteltävien piirustusten ei tule olla teknisiä siinä mielessä kuin insinööri tekee vaan tavallaan taiteellisempia näkemyksiä, jotka avautuvat helpommin tavalliselle asukkaalle."

Tiedonkulkua putkiremontissa vaikeuttaa sekin, että siinä on usein ongelmia myös alan ammattilaisten kesken.

"Näin itse asiassa kävi yhdessä meidän kiinteistöissämme. Suunnittelua pidettiin erittäin hyvänä - asukkaat, isännöitsijä ja hallituksen edustajat olivat tätä mieltä. Sitten kävikin niin, että siinä toteutusvaiheessa viesti ei ollut mennyt perille," Virtanen kertoo. "Asukkaat joutuivat toimimaan tiedonvälittäjinä! He joutuivat jopa tekemään piirustuksia ja kuvailemaan, minkä tyyppisiä ratkaisuja halusivat. Yleiseksi käsitykseksi muodostuikin, että toteuttaja ei ollut vaivautunut edes lukemaan kunnolla näitä piirustuksia."

Paraskaan viestintä ei riitä, jos prosessi tökkii muilta osin. Tilaajan on määritettävä tahtonsa ja esitettävä selkeästi vaatimuksensa hankkeen kaikille osapuolille.

"Kaikilta yhteistyökumppaneilta, valvojilta, suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta edellytetään, että heillä on yrityksen sisällä laatuasiat kunnossa - ja halu tehdä hyvää laatua," Laksola painottaa.

Prosessi on ilmeisen hankala ja kivulias, mutta ilmeisesti lopputulokseen ollaan oltu tyytyväisiä?

"Sitä on kuvailtu sanoilla hieno ja megee", Virtanen hymähtää. "Asukkaat esittelevät mielellään tuttavilleen uutta kylppäriään, jossa on lämmin lattia ja uudet kaakelit. Joitain toiminnallisiakin ominaisuuksia on ehkä paranneltu, on ehkä enemmän tilaa... kyllä sellaisista asioista osataan nauttia."

Pitkäjänteisyys auttaa - entä valtiovalta?

Valtaviin remonttihaasteisiin vastaamisessa tarvitaan prosessien ja palveluiden parantamisen lisäksi perusteellista asennemuutosta myös asunto-osakkeiden omistajien keskuudessa.

"Asuntoyhtiössä kannattaa kiinnittää huomiota suunnitelmallisen ylläpitoon," muistuttaa pankinjohtaja Mikko Hyttinen Osuuspankkikeskuksesta. "Ei tule yllätyksiä, kun tiedetään, mitä on odotettavissa ja tehdään suunnitelmat sen varalle. Kun korjauksia tehdään pikku hiljaa, kokonaislasku muodostuu aina pienemmäksi."

Vaikka avainasemassa onkin asenteiden muuttuminen pitkäjänteisen ja ennakoivan huolto- ja korjaustoiminnan suhteen, Hyttinen toivoo apua myös valtiovallan taholta:

"Kotitalousvähennyshän on lisännyt kotitalouksien tekemiä remontteja ja siirtänyt niitä niin sanoakseni pimeältä puolelta valoisalle. Tietysti tilanne paranisi ennestään, jos vähennyksen määrää voitaisiin entisestään lisätä. Jonkinlainen epäkohta on myös se, että nykyisellään kotitalousvähennys onnistuu vain, jos remontin teettäjänä on yksityinen henkilö. Asunto-osakeyhtiön teettämänä sama remontti ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin."

Hallitusta korjausrakentamisesta kiinnostuneet taloyhtiöt ja niiden asukkaat voivat saada hyödyllisiä neuvoja Helsingissä pidettävässä Taloyhtiö 2005 -tapahtumassa, jonka järjestää Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys. Mainio ja jatkuvasti täydentyvä tietolähde löytyy myös Internetistä.

Taloyhtiö 2005 -tapahtuma järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 28.4.2005.

Lisätietoja: www.taloyhtio.net