Asiantuntija Saksan vanhustenhuollon kriisistä: ”Mitä huonommin vanhuksia hoidetaan, sitä enemmän yritykset hyötyvät – hoitovirhe tuottaa voittoa kaikille" | MTV Uutiset
Asiantuntija Saksan vanhustenhuollon kriisistä: ”Mitä huonommin vanhuksia hoidetaan, sitä enemmän yritykset hyötyvät – hoitovirhe tuottaa voittoa kaikille"
2:18
Julkaistu 04.03.2019 06:50
Tapio Nurminen
tapio.nurminen@mtv.fi
Myös Saksassa vanhusten hoivakodeissa paljastuu jatkuvasti dramaattisia laiminlyöntejä. Niihin ei puututa, koska niiden ansiosta hoivakotiketjut pystyvät lypsämään vielä isomman osan hoivavakuutusmaksuista.
Claus Fussek on seurannut hoiva-alaa 40 vuotta. Hän työskentelee yleishyödyllisessä yhdistyksessä, joka tarjoaa apua erilaisista rajoitteista kärsiville ihmisille, myös vanhuksille ja heidän omaisilleen.
– Saksan vanhustenhuollon ongelmat ovat olleet kaikkien tiedossa jo 90-luvulta asti. Samat laiminlyönnit nousevat otsikoihin vuosi toisensa jälkeen, mutta kukaan ei lopulta tee mitään, Fussek tilittää MTV Uutisille Münchenissä.
Hänen mielestään vanhustenhuollosta on Saksassa tehty väärällä tavalla liiketoimintaa.
– Kärjistetysti voi sanoa, että mitä huonommin hoivokotiyritykset hoitavat vanhuksia, sitä enemmän ne pystyvät rahastamaan järjestelmää.
Fussekille tulee päivittäin kymmeniä sähköposteja, joissa ihmiset kertovat omien hoitoa tarvitsevien omaistensa kokemasta kohtelusta. Yksi tyypillisimmistä tarinoista liittyy vanhusten makuuhaavoihin.
Siihen kitetyy myös se ”rahastus”, josta Fussek puhuu.
Koska hoivakodeissa on krooninen henkilökuntapula, liikuntakyvyttömät ja muistisairaat vanhukset makaavat sängyissään päivät päästään eivätkä pääse läheskään aina edes ajallaan käymälään hoitamaan tarpeitaan.
– Hoivakoideista kuljetetaan jatkuvasti makuuhaavoista tai lonkkamurtumista kärsiviä vanhuksia sairaaloihin hoidettaviksi. Useimmissa tapauksissa he palaavat takaisin hoivakotiin sellaisessa kunnossa, että heidän hoivaamisensa on vielä vaativampaa. Se on tietysti yritykselle peruste laskuttaa suurempi summa asiakkaan hoivavakuutuksesta, Fussek erittelee.
Saksalaiset ovat vuodesta 1995 lähtien maksaneet erillistä hoivavakuutusta. Sillä katetaan sekä kotihoidon että hoivakotien kustannuksia.
Osan hoivakotipaikan kustannuksista asukas maksaa ns. omavastuuosuutena. Keskihintaisen hoivakotipaikan omavastuuosuus on n. 2000-2500 euroa.
Kun hoivavakuutus otettiin käyttöön, yksityiset pääomasijoittajien omistamat hoiva-alan yritykset haistoivat hyvän mahdollisuuden tehdä tuottoisaa liiketoimintaa. Ne ryhtyivät ostamaan kilpaa hoivakoteja.
Yli puolet Saksan hoivakodeista on nykyisin yksityisten yritysten omistamia. Reilua 40 prosenttia pyörittävät yleishyödylliset avustusjärjestöt kuten Caritas. Loput ovat kunnallisia.
Hoiva-alan ammattilaisten mukaan avustusjärjestöjen hoivakodit ovat usein yhtä huonossa jamassa kuin yksityisiin ketjuihin kuuluvat. Valistuneen arvion mukaan jopa 80 prosenttia Saksan hoivakodeista hoitaa asukkaitaan huonosti tai erittäin huonosti.
Kun hoivakodin asukas menee huonompaan kuntoon Claus Fussekin kuvailemalla tavalla, hänen hoiva-asteensa nousee ja samalla hoivakotipaikasta tulee kalliimpi.
Fussek on sekä asiakkailta että hoivahenkilökunnalta saamansa palautteen perusteella vakuuttunut, että hoidossa tehdään laiminlyöntejä tahallisesti, jotta hintoja voidaan nostaa.
– Makuuhaava on merkki hoitovirheestä. Lääkärin, jolle tulee makuuhaavoista kärsivä vanhus hoidettavaksi, pitäisi tehdä ilmoitus tästä virheestä. Näin ei tehdä, koska tämä hoitovirhe tuottaa voittoa kaikille, Fussek väittää.
Hoitodokumentteja väärennetään
Hänen mukaansa absurdeinta Saksan järjestelmässä on se, että suurin osa hoivakodeista saa hyviä arvosanoja, kun niitä arvioidaan hoitodokumenttien ja pistotarkastusten perusteella.
– Dokumentteja väärennetään. Niihin kirjoitetaan, että vanhuksille on aina tarjolla riittävästi juotavaa, vaikka se ei pidä paikkaansa. Monet hoitajat ovat kertoneet, että juotavaa säännöstellään, jotta vanhusten vaipat eivät täyty liian nopeasti, Fussek sanoo.
Wollomoosin hoivakoti, noin tunnin ajomatkan päässä Münchenistä, on yksityinen perheyritys. Se ei kuulu mihinkään suurista ketjuista.
– Tottakai mekin teemme voittoa, mutta missään tapauksessa meidän tavoitteemme ei ole päästä samoihin tuottoprosentteihin, kuin mihin nämä muut pääsevät, Wollomoosin hoivakodin omistaja ja toimitusjohtaja Nina Fuchs tähdentää.
Ulkomaisten pääomasijoittajien omistamat ketjut tuottavat hyvin, koska ne pyrkivät säästämään kaikessa.
– Ihmiset, jotka yrittävät saada omaisensa meille ja pois näiden ketjujen hoivakodeista kertovat, että ne säästävät esimerkiksi hoitotarvikkeissa. Hoitohenkilökuntaa on kuulemma koko ajan liian vähän ja myös ruuassa sekä siivoustarvikkeissa säästetään, Wollomoosin hoivakotijohtaja Ursula Keuel luettelee.
Nina Fuchs sanoo panostavansa ennen muuta henkilökuntaan. Wollomoosissa maksetaan parempia palkkoja kuin muissa yksityisissä hoivakodeissa.
Siksi henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä eikä toisaalta uusista osaavista ihmisistä ole pulaa.
– Meillä on koko ajan enemmän ammattitaitoisia hakijoita kuin mitä me pystymme työllistämään, Fuchs sanoo.
Suurten ketjujen omistamissa yksiköissä hoivakotipaikan perushinta on matalampi, mutta toisaalta kaikista lisäpalveluista laskutetaan.
– Suurilla ketjuilla on meihin verrattuna vielä se etu, että ne pystyvät suurten volyymien vuoksi neuvottelemaan parempia hintoja tavarantoimittajilta, Fuchs selittää kilpailutilannetta ja katselee samalla, miten asukkaat nauttivat alkavan kevään lämmöstä hoivakodin pihalla.
Kaikki halukkaat ja vähänkään kynnelle kykenevät on tuotu ulos, vaikeasti muistisairaat, liikuntakyvyttömät ja saattohoidossa olevat muiden mukana.
Se on yksi keino välttää makuuhavat, joista monissa muissa hoivakodeissa kärsitään.
