84-vuotiaan Gunborgin karu kohtalo nosti ongelmat esille – hoivayhtiö Attendolla on synkkä historia myös Ruotsissa

Vuosien saatossa Ruotsissa vanhusten hoivapalvelut ovat keskittyneet kahdelle suuryritykselle, Attendolle ja Vardagille. Attendolla on kaikkiaan pohjoismaissa 24 000 työntekijää, Suomessa työntekijöitä on noin 10 000.

Yritys on perustettu jo vuonna 1985, tuolloin nimi oli Svensk Hemservice. Sulautumisten ja yrityskauppojen myötä nimi muuttui Partena Careksi ja lopulta Attendoksi.

Yritys listautui pörssiin vuonna 2015 ja viimeisimmässä tilinpäätöksessä sen liikevaihto nousi yli miljardiin euroon ja liikevoitoksi kirjattiin lähes 100 miljoonaa euroa.

Lue myös: Yle: Vanhukset pääsivät viimeksi ulos kesällä, potilaita lukittu huoneeseen ja sidottu – kunnallisen hoivakodin toiminnassa vakavia puutteita Sallassa

84-vuotiaan Gunborgin kohtalo avasi silmät

Ruotsin vanhustenhoidon muutokset alkoivat jo 1980 luvun lopulla, kun yksityiset yritykset pääsivät kilpailemaan sopimuksista. Attendon ensimmäinen sopimus syntyi vuonna 1987 Danderydiin, jossa yrityksen pääkonttori on edelleenkin.

Vuosien varrella Attendo on palkittukin Ruotsissa, mutta taustalta löytyy samanlaisia ja jopa pahempia laiminlyöntejä kuin mitä Suomessa on viime aikoina uutisoitu.

Vaikeudet alkoivat jo 1990-luvulla useimmilla pienemmillä laiminlyönneillä, mutta vuonna 1999 Attendo joutui todelliseen myrskyn silmään.

Jo vuotta aiemmin Oscarsron hoivakodissa Solnassa oli todettu puutteita hoitohenkilökunnan määrässä, mutta 84-vuotiaan Gunborg Åströmin kohtalo nosti ongelmat esiin. Potilas ei saanut kolmeen vuorokauteen ruokaa eikä vettä, minkä takia hän lopulta menehtyi.

Lue lisää: Vanhusten hoitokoteihin on tehty satoja tarkastuksia – erittäin vakavia tapauksia löytynyt joitakin kymmeniä

Lisää karuja kohtaloja

Seuraava kuolemantapaus löytyy vuodelta 2006 Uppsalasta. Tuolloin 83-vuotias mies makasi niin kauan ulosteissaan, että ne kuivuivat kiinni ihoon. Mies menehtyi ja omaiset syyttivät Attendoa potilaiden hoidon laiminlyönneistä.

Vuonna 2008 Lidingössä sijaitsevan Baggebyn hoitokodin sopimus päättyi huonon hoidontason vuoksi.

Täbyssä kohu nousi puolestaan siitä, että dementiapotilaita unohdettiin ulos.

Vuonna 2010 Helsingborgissa 63-vuotiaan naisen huoneen ikkuna unohdettiin auki. Naisen ruumiinlämpö ehti laskea 27,5 asteeseen, ennen kuin asia huomattiin.

Seuraavana vuonna samassa paikassa hoidettavana ollut 1916 syntynyt nainen joutui sairaalahoitoon. Hänen jalassaan olleista haavoista löydettiin matoja, joiden takia jalka jouduttiin amputoimaan.

Lue lisää: Attendo keskeyttää tehostetun palveluasumisen hoivakoti Vänrikissä Siilinjärvellä – sekä uusien työntekijöiden että sijaisten löytäminen hankalaa

Lex Sarah auttaa paljastamaan tapauksia

Muutaman vuoden välein Attendo on noussut esiin liian vähäisen henkilökunnan määrän ja riittämättömän hoidon tason takia.

Viimeisimmäksi vuonna 2018 Växjössä sijaitsevan Vikaholmshallenin työntekijät kertoivat laiminlyönneistä, osasyynä paljastuneisiin tapauksiin on niin sanottu Lex Sarah.

Ruotsissa vuoden 1999 alussa voimaan tullut Lex Sarah on sosiaalipalvelulain pykälä, joka velvoittaa työntekijää raportoimaan tietoonsa tulleet väärinkäytökset vanhusten tai kehitysvammaisten hoidossa.

Samanlainen, myöhemmin säädetty pykälä, Lex Maria on voimassa sairaanhoidon parissa työskenteleville.

Johtajat saivat bonuksia säästöistä

Suurin kohu Ruotsissa syntyi vuonna 2011, jolloin Koppargårdenin hoivakodin toiminnasta vastannut Carema joutui selittelemään johtajien saamia säästöistä tulleita bonuksia ja hoidon tasoa usean kuukauden aikana.

Media kirjoitti kolmen kuukauden aikana yli 4000 artikkelia Caremasta, joka lopulta joutui vaihtamaan nimensä Vardagiksi. Yritys toimii edelleen ja on Attendon ohella Ruotsin suurimpia toimijoita vanhustenhuollossa.

Ongelmat Ruotsissa ovat olleet jo vuosikausia aivan samoja, kuin mitä nyt on paljastunut Suomessa. Ruotsissa kahdessa eri tutkimuksessa on selvitetty yksityistämisen hyötyjä.

Lue myös: KSML: Attendon hoivakodissa asunut 84-vuotias vanhus laihtui 16 kiloa vuodessa

Tutkimuksissa yksityistämisestä ei löydetty hyötyjä

Kummassakaan tutkimuksessa, ei vuonna 2011 julkaistussa Konkurrensens konsekvensers -tutkimuksessa eikä vuonna 2016 julkaistussa, 800-sivuisessa Välfärdsutredning-tutkimuksessa, ole löydetty varsinaista hyötyä vanhustenhoidon yksityistämiselle.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että voittoa tavoittelevien yritysten vanhusten asumispalveluyksiköissä on vähemmän henkilökuntaa, koulutustaso on matalampi ja tuntipalkkaisia työntekijöitä on enemmän.

Vuoden 2011 Carema-skandaali nostatti voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun Ruotsissa yksityisten yritysten keinoista tehdä voittoa mahdollisimman paljon vanhustenhoidon kustannuksella.

Keskustelu on noussut aina valtiopäiville saakka. Yksityistämisen hyötyjen mittaamisesta keskustellaan edelleenkin, siitä, voidaanko hyötyä mitata vain rahassa ja kuinka hoidon laatua voitaisiin arvioidaan paremmin.