Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin ongelmat tulivat yllätyksenä hoivayhtiö Esperi Carelle. Tilanne kriisiytyi, kun hoivakodin entinen esimies lähti töihin muulle ja väliaikaisena esimiehenä toiminut henkilö joutui sairaalahoitoon.
– Tämä on erittäin iso ja vakava asia. Pidämme huolen, ettei mitään vastaavaa pääse tapahtumaan muualla, Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti perjantaina hoivakodin toiminnan. Toimintaa pyörittää nyt väliaikaisesti kaupunki.
Kristiinankaupungin tilanne oli yllätys, mutta hoivayhtiön ja viranomaiset näkemyserot ovat kyteneet jo pitkään. Esperi Care ja Valvira ovat olleet eri linjoilla hoivakotien hallintotyöstä jo kaksi vuotta. Erimielisyydessä on kyse siitä, kuka hallintotyötä hoitaa ja miten se vaikuttaa hoivakodin käytettävissä olevaan työvoimaan eli hoitajamitoitukseen.
Esperi Care on katsonut, että suuri osa hoivakotien hallinnollisesta työstä sujuu parhaiten pääkonttorissa. Silloin hoivakodin esimieheltä vapautuu aikaa itse hoitotyöhön. Valvira taas katsoo, että hallinto on keskeinen osa hoivakodin esimiehen työtä.
Hallintoa ovat esimerkiksi työvuorolistojen laadinta, laskutus, kiinteistöön liittyvät sopimukset ja asukaspaikkojen markkinointi. Esperi Carella on kymmeniä hoivakoteja, joten hallintotyön jakautumisella on sille paljon toiminnallista ja taloudellista merkitystä.
Jokaisella yrityksen tai järjestön pyörittämällä hoivakodilla on toimilupa. Näihin lupiin on kirjattu kuinka paljon hoivakodin esimiehen ajasta suuntautuu hallintoon. Käytännöt vaihtelevat 50–80 prosentissa.
Toinen näkemyserojen aihe ovat osa-aikaiset työntekijät. He tekevät noin 20 prosenttia yrityksessä tehdyistä työtunneista.
– Muutamme nyt esimiesten työnkuvia hallinnolliseen suuntaan niin kuin Valvira esittää. Lisäksi vakinaistamme kaikki osa-aikaiset työntekijät, jotka sitä haluavat. Osa työntekijöistä haluaa tehdä tuntitöitä esimerkiksi omasta elämänvaiheestaan johtuen, Aarnio-Isohanni lupaa.
Alle kaksi vuotta hoivakodissa
Hoivakotien asukkaat ovat nykyään paljon huonokuntoisempia kuin vielä muutamia vuosia sitten. Tämä johtuu valtakunnallisesta tavoitteesta, joka suosii kotona asumista mahdollisimman pitkään.
– Asukkaiden keskimääräinen elinaika hoivakodissa on alle kaksi vuotta. Joukossa on paljon vakavasti muistisairaita. Kuntien kanssa tehdyt sopimukset eivät aina ole ajan tasalla, Aarnio-Isohanni sanoo.
Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat asukkaat päätyvät hoivakoteihin vasta sen jälkeen, kun heidän on todettu tarvitsevan tällaista vaativaa hoivaa. Kunnat maksavat pääosan hoivasta, ja ne haluavat pitää kustannukset kurissa. Käytännön toiminnan kannalta on kuitenkin olennaista, että työntekijöitä on tarpeeksi suhteessa hoivattavien kuntoon.
– Käymme nyt läpi kaikki sopimukset ja hoitajien mitoitukset kuntien kanssa. Jokainen laatuongelma on liikaa, Aarnio-Isohanni sanoo.
Hoitajat ovat jo pitkään tuoneet julki huoliaan hoivatyön puutteista ja paineista.
– Olisi pitänyt kuunnella henkilöstön signaaleja paremmin. Myös tästä otamme opiksemme.
Esperi Care on kasvanut erittäin nopeasti yritysostoin ja rakennuttamalla hoivakoteja. Yrityksen omistavat pääomasijoittaja ICG, työeläkeyhtiö Ilmarinen ja toimiva johto.
Yhtiön liikevaihto oli toissa vuonna 213 miljoonaa euroa ja se oli Suomen viidenneksi suurin hoiva- ja terveysyritys. Hoivayhtiön edellä olivat Mehiläinen, Terveystalo, Attendo Finland ja Pihlajalinna.