Talviaikaan siirtyminen aiheuttaa Uudenmaan sairaanhoidossa ylimääräistä päänvaivaa. Apotti-potilastietojärjestelmä ei osaa kellojen siirtämisen takia esimerkiksi aikatauluttaa potilaiden lääkkeitä automaattisesti oikein.
Vastikään käyttöön tullut, satoja miljoonia euroja maksanut uusi Apotti-järjestelmä on jälleen esillä erikoisessa valossa.
MTV Uutisten tietojen mukaan ensi viikonloppuna tapahtuva talviaikaan siirtyminen aiheuttaa järjestelmän käyttäjille ylimääräistä työtä. HUSin piirissä asiaan on varauduttu, ja mahdollisista ongelmista on ohjeistettu työntekijöitä monisivuisella ohjepaketilla, joissa mahdollisia ongelmatilanteita on avattu.
Paikoin ohjeissa kuvatut mahdolliset ongelmatilanteet kuulostavat vakavilta, sillä ne liittyvät esimerkiksi potilaiden lääkkeiden aikatauluttamiseen, lääkkeiden antamiseen liittyviin varoituksiin sekä anestesia- ja leikkaussalitoimintojen kirjaamiseen.
HUSin mukaan kellojen siirtämisestä johtuvat ongelmat näkyvät eniten osastoilla, joissa potilaita hoidetaan aktiivisesti vuorokauden ympäri, eli esimerkiksi teho-osastoilla. Potilasturvallisuus ei kuitenkaan HUSin mukaan vaarannu, ja kyse on yhtä potilastietojärjestelmää laajemmasta ongelmasta.
HUSin piirissä jaettujen ohjeiden mukaan ongelmia syntyy kellojen siirtämisen takia esimerkiksi potilaiden lääkkeiden aikataulutukseen liittyen.
Aikataulutus työllistää HUSin työntekijöitä ensi sunnuntaina tavallista enemmän, sillä Apotti ei ymmärrä toista aamuyö 3:n ja 4:n väliin jäävää tuntia kellojen siirtyessä. Kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin, aamuyön tunti eletään kahteen kertaan. Järjestelmä ei tätä tajua.
Aikataulut on HUSin ohjeiden mukaan tästä syystä muokattava käsin. Se aiheuttaa ylimääräistä työtä.
Ohjeissa myös huomautetaan, että talviaikaan siirtymisen takia järjestelmä voi antaa lääkkeen antamiseen liittyviä varoituksia väärään aikaan tai jättää ne kokonaan antamatta.
4. Erikoisdokumentaatiotyökaluja (elvytys- ja hätätilanne, sedaatio yms.) ei kannata käyttää kellojen vaihdon aikana, koska aikajanat voivat näkyä väärin. Nämä tilanteet kannattaa kirjata paperille.
Niin ikään ongelmia kerrotaan ilmenevän esimerkiksi synnytyksen kestoa laskevissa laskureissa sekä muissa automaattisissa laskureissa.
– Tämä on huomioitava, kun tulkitaan laskurien antamaa tietoa ja tehdään niiden pohjalta päätöksiä, ohjeissa huomautetaan.
Näin HUSista kommentoidaan
HUSin kehittämisjohtaja Visa Honkasen mukaan kellojen siirtäminen aiheuttaa ylimääräistä työtä joka vuosi. Hänen mukaansa kyse ei ole yksin Apottiin liittyvistä ongelmista.
– Tämä on jokavuotinen ongelma vielä nykymaailmassa. Sama ongelma oli vielä edellisen tietojärjestelmän aikana. Järjestelmät eivät täysin sujuvasti liu'u sen tunnin aikaeron kanssa.
– Kun tulee erityisesti talviaikaan siirtyminen, jossa kelloa siirretään taaksepäin, on tietysti erinomaisen tärkeää, että mitään ei tehdä liian taajaan – lääkitystä tai muuta toimenpidettä, Honkanen sanoo MTV Uutisille.
Honkasen mukaan kellojen siirtämisestä aiheutuvia toimenpiteitä ei pystytä täysin automatisoimaan. Sen vuoksi asiasta on informoitu ja ohjeistettu työntekijöitä.
Yksinkertaiselta kuulostava ongelma ei ole Honkasen mukaan ole lopulta niin yksinkertainen.
– Kellojen siirto sinänsä on simppeliä, mutta se laukaisee erilaisia monimutkaisia toimenpiteitä, hän selittää.
Suurimmat vaikutukset teho-, leikkaus- ja päivystysosastoilla
Eniten ylimääräistä työtä kellojen siirtämisestä koituu paikoissa, joissa potilaita hoidetaan aktiivisesti ympäri vuorokauden. Tällaisia ovat esimerkiksi teho-osastot, leikkausosastot sekä päivystysosastot.
Honkanen ei usko, että järjestelmän takia viikonloppuna tehtävä lisätyö, kuten manuaaliset kirjaukset ja lääkkeiden aikataulujen muuttamiset, vaarantaisi potilasturvallisuutta. Hänen tietonsa mukaan kellojen siirtämisestä on aiemminkin selvitty ilman suurempia kommelluksia.
– Ei tämä varmaan vaaraa aiheuta. Ammattilaiset on tottuneet tähän tilanteeseen aiemmankin järjestelmän kanssa. Ainahan se ylimääräistä vaivaa silti aiheuttaa.
Potilastietojärjestelmiä on Honkasen mukaan jatkossa kehitettävä yhä automaattisempaan suuntaan.
– Ohjeistusta pitää parantaa ja tietojärjestelmää kehittää yhä enemmän siihen, että se automatisoidusti tekisi asioita. Siinä mielessä tilanne ei ole vielä ideaali.
Uudellamaalla käytössä oleva potilastietojärjestelmä Apotti on aiemmin joutunut ankarankin kritiikin kohteeksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa kerrottiin tutkimuksesta, jonka perusteella kaksi kolmesta lääkäristä oli sitä mieltä, että Apotti-järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle.
