Apotti aiheuttaa HUSin hoitajille ylimääräistä vaivaa kellojen siirtyessä talviaikaan – järjestelmä aikatauluttaa potilaiden lääkkeet väärin

Ohjeissa myös huomautetaan, että talviaikaan siirtymisen takia järjestelmä voi antaa lääkkeen antamiseen liittyviä varoituksia väärään aikaan tai jättää ne kokonaan antamatta.

Lue myös: Satojen miljoonien investointi Apotti sai murska-arviot lääkäreiltä: "Pitää katsoa peiliin"

Ongelmia kirjauksissa

Kellojen siirto vaikuttaa myös esimerkiksi anestesia- ja leikkaussalitoimintojen kirjaamiseen.

HUSin antamissa ohjeissa suositellaan, että talviaikaan siirtymisen yhteydessä kaikki anestesia- ja leikkaussalikirjaamiset tehdään paperille.

Mikäli tietoja kirjattaisiin talviaikaan siirtymisen hetkellä Apottiin, saattaisi ohjeen mukaan seurata ongelmia. Ohjeisiin on listattu seuraavat:

1. Infuusion volyymilaskelmiin tulee virheitä.

2. Lääkintälaitedata siirtyy vain ensimmäiseltä tunnilta. Jälkimmäinen tunti pitää kirjata paperille.

3. Tapahtuma-aikojen välisiin laskelmiin tulee virheitä (ajastimet, leikkauksen kesto, heräämöhoidon kesto)

4. Erikoisdokumentaatiotyökaluja (elvytys- ja hätätilanne, sedaatio yms.) ei kannata käyttää kellojen vaihdon aikana, koska aikajanat voivat näkyä väärin. Nämä tilanteet kannattaa kirjata paperille.

Niin ikään ongelmia kerrotaan ilmenevän esimerkiksi synnytyksen kestoa laskevissa laskureissa sekä muissa automaattisissa laskureissa.

– Tämä on huomioitava, kun tulkitaan laskurien antamaa tietoa ja tehdään niiden pohjalta päätöksiä, ohjeissa huomautetaan.

Näin HUSista kommentoidaan

HUSin kehittämisjohtaja Visa Honkasen mukaan kellojen siirtäminen aiheuttaa ylimääräistä työtä joka vuosi. Hänen mukaansa kyse ei ole yksin Apottiin liittyvistä ongelmista.

– Tämä on jokavuotinen ongelma vielä nykymaailmassa. Sama ongelma oli vielä edellisen tietojärjestelmän aikana. Järjestelmät eivät täysin sujuvasti liu'u sen tunnin aikaeron kanssa. 

– Kun tulee erityisesti talviaikaan siirtyminen, jossa kelloa siirretään taaksepäin, on tietysti erinomaisen tärkeää, että mitään ei tehdä liian taajaan – lääkitystä tai muuta toimenpidettä, Honkanen sanoo MTV Uutisille.

Honkasen mukaan kellojen siirtämisestä aiheutuvia toimenpiteitä ei pystytä täysin automatisoimaan. Sen vuoksi asiasta on informoitu ja ohjeistettu työntekijöitä. 

Yksinkertaiselta kuulostava ongelma ei ole Honkasen mukaan ole lopulta niin yksinkertainen.

– Kellojen siirto sinänsä on simppeliä, mutta se laukaisee erilaisia monimutkaisia toimenpiteitä, hän selittää. 

Suurimmat vaikutukset teho-, leikkaus- ja päivystysosastoilla

Eniten ylimääräistä työtä kellojen siirtämisestä koituu paikoissa, joissa potilaita hoidetaan aktiivisesti ympäri vuorokauden. Tällaisia ovat esimerkiksi teho-osastot, leikkausosastot sekä päivystysosastot. 

Honkanen ei usko, että järjestelmän takia viikonloppuna tehtävä lisätyö, kuten manuaaliset kirjaukset ja lääkkeiden aikataulujen muuttamiset, vaarantaisi potilasturvallisuutta. Hänen tietonsa mukaan kellojen siirtämisestä on aiemminkin selvitty ilman suurempia kommelluksia.

– Ei tämä varmaan vaaraa aiheuta. Ammattilaiset on tottuneet tähän tilanteeseen aiemmankin järjestelmän kanssa. Ainahan se ylimääräistä vaivaa silti aiheuttaa. 

Potilastietojärjestelmiä on Honkasen mukaan jatkossa kehitettävä yhä automaattisempaan suuntaan. 

– Ohjeistusta pitää parantaa ja tietojärjestelmää kehittää yhä enemmän siihen, että se automatisoidusti tekisi asioita. Siinä mielessä tilanne ei ole vielä ideaali. 

Uudellamaalla käytössä oleva potilastietojärjestelmä Apotti on aiemmin joutunut ankarankin kritiikin kohteeksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa kerrottiin tutkimuksesta, jonka perusteella kaksi kolmesta lääkäristä oli sitä mieltä, että Apotti-järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle.

Alkuvuodesta kritiikkiä järjestelmää kohtaan esitti Peijaksen sairaalan henkilöstön edustaja.

Lue myös: Apotin käyttöönotto perutaan Kymsoten osalta – Apotin toiminnallisuuksia Kymsoten alueella ei saatu vakautettua