Potilasvakuutuskeskuksen teemaraportin mukaan jopa 16 prosenttia kaikista potilasvahingoista tapahtuu päivystysympäristössä. Suurin osa vahingoista on potilasturvallisuuslääkärin mukaan diagnoosiviiveitä.
Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Wellingin mukaan se, että 16 prosenttia potilasvahingoista tapahtuu päivystystoiminnassa on iso osuus.
– Raportissamme tutkittiin vuosia 2017 ja 2018. Vuositasolla 16 prosenttia tarkoitti noin 330–360 korvattua potilasvainkoa.
– Tässä pitää huomioida se, että Potilasvakuutuskeskus käsittelee vain ne tapaukset, joista potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen. Emme voi väittää, että tämä kattaisi kaikki potilasvahingot, joita päivystyksessä on tapahtunut, mutta se on ihan merkittävä määrä.
MTV Uutiset uutisoi viime viikolla, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on saanut tänä vuonna yli 150 ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystystoiminnassa, ja ilmoitusten määrässä on merkittävä nousu.
2:30
Lue lisää: Etelä-Suomen avi saanut yli 150 ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystystoiminnassa
Diagnoosiviiveiden määrä kasvanut
Suurin osa, 75 prosenttia potilasvahingoista, on diagnoosiviiveitä. Wellingin mukaan tyypillisiä päivystyskäynneillä tapahtuvia diagnoosiviiveitä tulee esimerkiksi, kun tapaturmavammojen jälkeen jää toteamatta murtumia, jänne- tai lihasvammoja. Lisäksi viiveitä on aivoverenkiertohäiriötapauksissa, erilaisissa infektiosairauksissa ja muissa akuuteissa tiloissa.
– Monesti taustalla on kiire ja päivystystyön hallinnan vaikeus. Toki voi olla yksittäisissä tapauksissa myös osaamisen puutetta. Näen kyllä, että päivystysympäristö työskentely-ympäristönä altistaa vahvasti diagnoosiviiveille.
Wellingin mukaan diagnoosiviiveiden osuus korvatuista potilasvahingoista on kasvanut viimeisten 10–15 vuoden aikana kymmeniä prosentteja.
– Olemme huolissamme tästä ilmiöstä.
Welling näkee, että syynä kasvaneessa määrässä on esimerkiksi siirtyminen sairaaloiden keskitettyihin yhteispäivystyksiin.
– Jatkossa olisi tärkeä muistaa, että tarvitsemme myös kiirevastaanottoja ja terveyskeskuspäivystyksen tyyppistä toimintaa laajemmin eri puolilla Suomea. Ei riitä, että meillä on sairaaloissa kattavat päivystyspisteet.
Avainkysymyksenä sotealan työntekijöiden hyvinvointi
Potilasturvailmoitusten määrä on kasvanut 2000-luvulla. Ilmoituksia tehdään noin 9 000 vuodessa.
Wellingin mukaan potilasturvallisuuden vaarantuminen on ongelma sekä terveydenhuollolle että kansantaloudellisesti.
– Joka kerta, kun sattuu vahinko, siitä aiheutuu terveydenhuollolle lisää hoidon tarvetta. Lisäksi on arvioita, että yli miljardi euroa menee vuodessa erilaisten haittojen korvaamiseen.
Welling kertoo, että kansainvälisten tutkimusten perusteella puolet vaaratapahtumista olisi vältettävissä. Näin voisi olla myös Suomessa.
– Kun saisimme potilasturvallisuuden rakenteet, koulutuksen ja resurssit kuntoon, voisin ajatella, että se saataisiin puolitettua.
Avainkysymys on Wellingin mukaan kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien työhyvinvoinnista huolehtimisessa.
– Olen ollut suorastaan pöyristynyt ymmärtäessäni, kuinka kehnolla tolalla soteammattilaisten työhyvinvoinnista huolehtiminen on verrattuna muihin aloihin. Soteammattilaisilla harvoin on työhyvinvointipäiviä ainakaan niin, että niihin panostettaisiin. On hyvin vähän työhyvinvointia tukevaa toimintaa, eikä yleisesti ole ymmärrystä, että pelkkä palo tekemiseen ei riitä työssä jaksamisessa.
Lääkärinä kymmenisen vuotta työskennellyt Welling sanoo, että hänen uransa aikana päivystyksissä on aina ollut kiire, mutta kuormitus on kasvanut esimerkiksi koronaepidemian ja siitä syntyneen hoitovelan takia. Työntekijöiden kuormitus on yksi taustatekijä diagnoosiviiveille ja potilasvahingoille.
– Kun joutuu hoitamaan useampaa asiaa yhtä aikaa, kun on jatkuvasti paljon häiriöitä ja niin kova työkuormitus, ettei ole aikaa tauoille, se altistaa inhimillisille erehdyksille.
Apulaispormestarin mukaan syynä hoitajapula
Ruuhkautuneet päivystykset eri puolilla Suomea ja sitä kautta potilasturvallisuuden vaarantuminen ovat olleet runsaasti esillä julkisuudessa viime aikoina.
Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov kertoo STT:lle, että pääkaupunkiseudulla valmistellaan uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi.
Sazonovin mukaan uuden osaston valmistelu kestää useamman viikon. Selvityksessä on muun muassa se, missä mahdollinen uusi osasto voisi sijaita.
– Valmistelussa selvitetään, voisivatko Helsingin kaupunki, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa–Keravan hyvinvointialueet sekä Hus-yhtymä perustaa vuodenvaihteen jälkeen yhdessä tällaisen osaston, Sazonov sanoo.
Pohjimmiltaan päivystysten odotusajat venyvät Sazonovin mukaan siksi, että hoitajapula rajoittaa jatkohoitopaikkojen määrää.
– Kyllä hoitopaikkojen sulkemiset johtuvat pääosin siitä, että ei ole hoitajia. Tämä koskee sekä Husin osastoja että kaupunkien sairaaloita, Sazonov kertoo.
– Lisäksi hoitajapula koskee tehostettua palveluasumista, jossa on kyse sairaanhoitajien lisäksi perus- ja lähihoitajista.