Potilastietojärjestelmä Apotin massiivinen laajennus saa henkilöstöltä kritiikkiä: "Toivottavasti pelot ovat turhia ja meillä on hyvä järjestelmä"

Sen sijaan sairaanhoitopiirin johdossa koetaan, että aikaisemmista Apottiin liittyvistä haasteista on otettu opiksi ja että tulevaan on valmistauduttu huolellisesti. Meilahden alue siirtyy Apottiin tämän kuun lopussa.

– Tämä ei ole ensimmäinen käyttöönotto HUS:ssa – meillä on jo kaksi aikaisempaa tehtynä. Aikaisemmista on paljon opittu ja me olemme varustautuneet tähän kolmanteen käyttöönotto hyvin huolella - koulutuksilla ja toiminnan järjestelyillä ja tukihenkilöillä, toteaa HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Vanhaa ja uutta Mäkijärvi vertaa ilmailutermein.

– Se on erilainen ohjelmisto kuin aikaisemmat ja se pitää oikeasti opetella. Jos sitä vertaa ilmailuun, niin siirrytään potkurikoneista suihkukoneisiin, että kyllä siinä vähän pitää opetella.

HUS:n johdossa uskotaan Apotin tuovan säästöjä

Apotti Oy:sta kerrotaan, että lääkäreiden työajasta kuluu jopa kolmannes siihen, että järjestelmät eivät toimi tai keskustele keskenään. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation suhteen on asetettu kovia säästöodotuksia, mutta ovatko ne realistisia?

HUS:n johdossa uskotaan, että Apotin tuoma laadun ja potilasturvallisuuden paraneminen tuottaa mukanaan säästöjä, mutta niiden arviointi ja ulosmittaaminen on vaikeaa ja viive on vuosia.

Apotti otetaan HUS:ssa käyttöön vaiheittain.

Lokakuun lopussa on edessä kolmas vaihe, jonka myötä Apotti on käytössä koko HUS:ssa ja nykyinen, noin 10 000 järjestelmäkäyttäjän, massa nousee yli 20 000:een. 

Pääluottamusmies koulutuksesta: "Tunne jäi, että aika vähän siitä itse asiassa muistaa"

Henkilöstön keskuudessa koetaan, että puolentoista päivän koulutus on aivan liian vähän. 

– Koulutus oli suunniteltu kolmipäiväiseksi ja kun kolmen päivän koulutus supistetaan puoleentoista päivään. Tunne jäi, että aika vähän siitä itse asiassa muistaa. Kyllä tuon koulutuksen jälkeen tuntuu, että aika paljon jää käytännön opettelemiseen, kertoo HUS:ssa työskentelvä apulaisylilääkäri, pääluottamusmies Risto Avela.

HUS:n johdossa lyhykäistä perehdytystä kommentoidaan sanomalla, että hoitojonot ovat nyt niin pitkät, että ensisijaisesti on ajateltava potilaita. Mutta parantaako henkilökunnan vajavainen perehdytys potilaiden asemaa? Ylipäätänsä Apotti on syksyn kuuma peruna, sillä järjestelmän aiemmat käyttöönotot ovat aiheuttaneet hitautta ja päänvaivaa. 

– Eniten työtä on aiheuttanut lääkeosio eli reseptilääkkeiden kirjaaminen järjestelmään, joka on edelleenkin aikaavievää. Tämän lisäksi potilaan siirtyminen toimintayksiköstä toiseen vaatii enemmän kirjaamista kuin aikaisemmin ja sitten siellä on lukuisa määrä pienempiä asioita, joita on jouduttu opettelemaan ja vähän ohjelmaakin korjaamaan, Mäkijärvi toteaa.

Mäkijärvi: Noin joka kymmenes hoitotakuun ylittänyt potilas johtuu Apotin hankaluuksista

Apotti-hankaluudet näkyvät hoitojonoissa niin, että arviolta 5000:sta hoitotakuun ylittäneestä potilaasta viitisensataa kytkeytyy Apotti-haasteisiin. Apotti korvaa tusinan verran nykyisiä järjestelmiä - potilaan hoitoketjun hallittavuus kasvaa, kertoo asiantuntija.

– Usean eri järjestelmän käyttö ja niiden yhteiskäyttö on vaikeampaa kuin sellaisen järjestelmän, jossa on yhteiset periaatteet ja tietoja voidaan hyödyntää kertasisäänviennillä monissa eri toiminnoissa. Tämän rakenteisen kirjaamisen ansiosta toimintamallit ovat vakioituja, systemaattisia ja yhteneväisiä ja sitä kautta tulevat laadun parannus ja potilasturvallisuuden parannus, jatkaa johtajaylilääkäri.

408 miljoonan euron investointi

Apotin on arvioitu maksavan kehittelyineen ja käyttöönottoineen liki 410 miljoonaa euroa – jakautuneena 10 vuoden aikajaksolle.

Lisäksi Mäkijärvi arvioi, että ohjelman vuosikustannukset sairaanhoitopiirille ovat noin 65 miljoonaa euroa – noin 25 miljoonaa enemmän kuin nykyinen järjestelmä.

Onko Apotti hintansa väärtti?

– Uskomme tähän vahvasti. Ainakin 500 muuta huippusairaalaa maailmassa käyttää samaa järjestelmää, toteaa Mäkijärvi. 

Vantaa on toistaiseksi ainoa Apotin käyttäjä perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Vantaalla uskotaan Apotin tuovan suoria säästöjä niin, että se parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota sekä yhtenäistää alueellisia hoitokäytäntöjä.

Sen sijaan kaikki eivät ole vakuuttuneita. Keski-Uudenmaan soten yhtymähallituksen lisäksi Espoo teki kielteisen päätöksen Apotin käyttöönotosta. Keusotesta kerrotaan, että Apotin kustannukset oli helppo laskea mutta hyödyt pohjautuivat arvioon ja edellyttivät järjestelmältä merkittävää sujuvuutta, eikä tätä näyttöä päätöksentekohetkellä löytynyt.

– Tänä aikana raha on tiukassa myös terveydenhuollossa ja nämä ovat sellaisia talouspainotteisia valintoja myöskin, Mäkijärvi kommentoi.

"Tämä saattaa olla vähän huonompi kuin mitä nykyisin systeemit ovat"

HUS:n henkilöstön edustaja on varovaisemmalla kannalla. 

– Toivottavasti pelot ovat turhia ja meillä on hyvä järjestelmä. Mutta pikkaisen minulla on itsellänikin sellainen tunne, että tämä saattaa olla vähän huonompi kuin mitä nykyisin systeemit ovat, mutta ehkä näistä järjestelmistä työnantaja saa riittävät tilastotiedot, jotka se sitten osaa toimintaansa käyttää, että en tiedä, Avela toteaa.

Käyttäjämäärä nousee lopulta 50 000:een

Tällä hetkellä Apottia käyttävät HUSin Peijaksen, Hyvinkään, Lohjan, Jorvin, Porvoon, Raaseporin, Naistentautien ja synnytysten sekä HYKS psykiatrian yksiköt sekä valtaosa Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä.

Puolen vuoden päästä, ensi huhtikuussa Apottiin liittyy muun muassa Helsinki ja Kerava. Lopulta käyttäjiä on tarkoitus olla peräti noin 50 000.

Oy Apotti Ab syntyi kuntien ja HUSin yhteisestä tahdosta rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Apotin tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja yhtenäistää toimintatapoja kustannusten hillitsemiseksi.