Hyvinvointialueilla valmistaudutaan poikkeusoloihin toden teolla. HUSissa siirretään osa sairaalakapasiteetista maan alle pysäköintihalliin, jos sota syttyy.
Lasinen sairaalakompleksi Helsingin Meilahdessa ei ole kaikkein paras ratkaisu sotaoloissa.
Onneksi on olemassa suunnitelma kriisin varalle. MTV Uutiset tutustui kriisiajan tiloihin HUSin virkaa tekevän turvallisuus- ja valmiusjohtaja Veli-Matti Ulanderin kanssa.
– Olemme HUSin pysäköintihallissa, ja tähän voidaan muutamassa kuukaudessa muuttaa tämä tila sairaanhoitoa varten, Ulander kertoo.
Hallitus antoi viime kuussa eduskunnalle lakiesityksen, jossa velvoitetaan hyvinvointialueet varautumaan paremmin sotatilanteeseen. Tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö normaali- ja poikkeusoloissa.
Koronapandemia herätti suomalaiset ruususen unesta. Varautumiseen alettiin panostaa aivan uudella tavalla. Mutta suurin muutos on tullut Venäjän hyökkäyssodan myötä.
– Ukrainan opit ovat varsin karuja. Sairaalat eivät ole millään tavalla suojassa, vaan jopa maalitauluina, ja se tarkoittaa myös, että Suomessa joudumme varautumaan suojaamiseen niin paljon kuin se on mahdollista, kertoo Ulander.
Henkilökunnalle lisäkoulutusta
Maanalaisten tilojen lisäksi hyvinvointialueiden täytyy panostaa entistä enemmän siirrettäviin sairaanhoitoyksiköihin, kuten ambulansseihin.
Ensihoidon kapasiteetti Suomessa riittää sosiaali- ja terveysministeriön mukaan normaaliolojen häiriötilanteisiin, muttei siihen, mihin nyt valmistaudutaan.
Hallitus osoittaakin tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa 104 miljoonaa euroa hyvinvointialueille. Kokonaisarvio on, että alueiden uusiin tehtäviin menisi ainakin 300 miljoonaa euroa seuraavaan viiden vuoden ajan – ja poikkeuksellisesti tähän tuntuu riittävän rahaa.
– Hallitus on varautunut siihen, että mikäli lisätarpeita tulee, niin niitä katetaan tarpeen mukaan ja se on myös tämän lakiesityksen sisällä, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Ulanderin mukaan muuttunut turvallisuustilanne, vaatii myös henkilökunnan uudelleenkouluttautumista.
– Kouluttautuminen vaatii resursseja. Kamppailemme edelleen tiukan talousraamin kanssa ja tarvitsemme koko ajan henkilökuntaa ydintehtävään. Tällainen ylimääräinen vaatii lisää henkilökuntaa, sanoo Ulander.
Hallitus arvioi, että hyvinvointialueiden henkilöstön kouluttaminen vuosittain kymmenen päivän ajan maksaisi reilut miljoona euroa joka vuosi.