Suomen erityisasema Yhdysvalloissa kääntyi päälaelleen professori Esko Antolan mukaan silloin, kun Nato laajeni Baltiaan. "Emme ole enää Yhdysvalloille samanmielinen ystävä Neuvostoliiton kupeessa, vaan valkoinen läikkä Pentagonin kartoilla", Antola kirjoittaa.
Suomi on menettänyt kylmän sodan peruja olevan erityisasemansa Yhdysvalloissa, katsoo Jean Monnet -professori Esko Antola Turun yliopistosta. Kun Venäjä ei enää Neuvostoliiton tapaan ole Yhdysvaltojen arkkivihollinen vaan tärkeä kumppani ja kanssakärsijä terrorisminvastaisessa sodassa, suurvaltojen suhteita tukeneen Suomen asema on muuttunut.
- Kun Nato laajeni Baltiaan, Suomen erityisasema kääntyi päälaelleen. Emme ole enää Yhdysvalloille samanmielinen ystävä Neuvostoliiton kupeessa vaan valkoinen läikkä Pentagonin kartoilla, Antola kirjoittaa Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.
Turvallisuuspolitiikan asioissa Suomi ei Antolan mukaan ole täysin liittoutunut kumppani, vaan merkitystään menettävä rauhankumppani. Rauhankumppanuusjärjestelmän muut osapuolet, Ukraina ja Kaukasuksen maat, ovat hänen mukaansa Yhdysvalloille paljon kiinnostavampia.
- Suomella ei ole perusteita olettaa, että olisimme muulla tavalla erityisasemassa kuin siinä, että olemme yksi EU:ssa selvänä vähemmistönä olevista maista, jotka eivät kuulu Natoon.
Koska Suomeen suhtaudutaan Yhdysvalloissa EU:n jäsenmaana, jännitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä koskevat myös Suomea, Antola huomauttaa. Hänen mielestään Suomen pitäisi joko pyrkiä kohentamaan kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin tai vaikuttamaan EU:n ja Yhdysvaltain välisiin suhteisiin.
(MTV3-STT)