Annimari Korte joutui lopettamaan uransa sairastelujen takia – kertoo nyt ihmenousunsa taustoista

14:02
Videolla Annimari Kortteen haastattelu kokonaisuudessaan.

Suomen kuumimpiin yleisurheilunimiin kuuluva pika-aituri Annimari Korte joutui lopettamaan urheilu-uransa vuonna 2012. Korte teki paluun radoille viisi vuotta myöhemmin ja on nyt parantanut reilussa kahdessa vuodessa ennätystään 0,7 sekuntia. Korte kertoi MTV Uutiset Livessä, kuinka onnistui ihmeteossa.

Viime vuonna Joensuussa Suomen ennätyksen 12,72 aitonut Korte lopetti uransa kahdeksan vuotta sitten, koska sairastelut haittasivat liikaa urheilemista.

– Yritin vielä harjoitella, mutta en pystynyt kisaamaan. Lopulta en pystynyt urheilemaan ollenkaan. En koskaan ajatellut, että tulisin takaisin, Korte toteaa.

Aituritähti kertoo luonteensa muuttuneen vakavien sairastelujen myötä.

– Oma sairasteluni opetti minua katsomaan elämää positiivisemmin. Se on varmasti ollut se iso muutos.

Korte sairasti allergista ruokatorven tulehdusta ja Tietzenin syndromaa, joka aiheuttaa kipua rintakehällä.

– Molemmat kestivät monta vuotta. Lääkäreillä kesti useampi vuosi selvittää, että mikä oli vialla. Sairasteleminen on ollut varmasti vaikeinta. Tietämättömyys on pahinta. Se, että kukaan ei osaa kertoa, paranetko koskaan. Elät hirveiden kipujen ja ongelmien kanssa, eikä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Korte kertoo.

Paluu yleisurheilukentille tapahtui viisi vuotta myöhemmin. Kortteen mukaan yksinkertaisesti syynä oli halu osallistua Kalevan kisoihin. Korte paransi ennätystään kahden vuoden aikana peräti 0,7 sekuntia. Hän selventää syitä, kuinka tällainen ihmetemppu on mahdollinen.

– Urheiluun täysillä panostaminen on ollut se suurin syy. Lopetin työt ja rupesin pelkästään harjoittelemaan. Aikaisemmin terveys oli ollut esteenä, mutta ei enää. Sieltä tuo kehitys tulee, Korte sanoo.

Urheilu menee kaiken edelle

Suomalaistähti paineli vuonna 2017 aikaan 13,48. Kahta vuotta myöhemmin ajasta oli pudonnut 0,76 sekuntia. Kortteen suuresta ellei massiivisesta ihmeteosta kertoo se tosiasia, että edes maailman kovimmat pika-aiturit eivät ole pystyneet kehittymään samalla vauhdilla. Kortteen ikätoveri, Yhdysvaltain Nia Ali juoksi vuonna 2007 aikaan 13,25. Ali paransi aikaansa 0,77 sekuntia kuuden vuoden aikajaksolla.

Alin maannainen ja kaksikkoa neljä vuotta nuorempi maailmanennätyksen haltija Kendra Harrison juoksi vuonna 2011 aikaan 13,49. Vajaan kahdeksan kymmenyksen parannus ennätystulokseen tapahtui kolme vuotta myöhemmin. 

Korte paransi aikaansa ikävuosina 29-31, Ali puolestaan 18-24 ja Harrison 18-21.  Aikaparannuksien vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä urheilijat ovat yksilöllisiä. 

– Ajattelin aina, että pystyisin juoksemaan 12,9. Geenini riittäisivät siihen. Ennen viime kesää ajattelin, että 12,8 olisi minun maksimi. Viime kesänä juoksin kuitenkin kovempaa ja sen jälkeen en ole asettanut itselleni mitään rajoja. Näen, kuinka paljon pystyn vielä kehittymään ja tiedän, kuinka paljon on kehitettävää, Korte kertoo.

Korte on laittanut paluunsa jälkeen urheilun kaiken edelle. Yksi poikkeus toki löytyy.

– Koirani ovat samalla tasolla urheilun kanssa, mutta muuten kyllä. Olen sulkenut kaiken muun elämän ulkopuolelle viimeisen parin vuoden aikana, Korte sanoo.

– Se vaatii tietenkin sitä, että kyseessä on erittäin rakas laji ja on paljon tavoitteita. Ison tavoitteeni on omien rajojeni näkeminen. Se vaatii sitä, että se on ykkösasia elämässä, Korte jatkaa.

Kortteen valmentaja on espanjalainen Rafael Blanquer, jonka usko suomalaisen tekemiseen on ollut suuressa osassa. Huiman tulosparannuksen taustalla on myös Kortteen mukaan erinomainen tekniikka.

– Se on ollut suhteellisen hyvä aina. Ennen tein valmentajani mukaan kaiken liian hitaasti ja puntin liian isoilla painoilla. Nyt on keskitytty siihen, että kaikki olisi nopeaa, Korte kertoo.

Suomessa Kortteen valmennuksesta vastaa kokenut Mikael Ylöstalo, jolla on myös iso rooli suomalaisen harjoittelussa.

– Rafa lähettää minulle ohjelmat ja Miken kanssa katsomme sitä muokaten tarpeen mukaan, koska Rafa ei voi nähdä Espanjasta käsin, millainen fiilis minulla on ja miten kehoni toimii. Mikke taas näkee sen. Hän on tuonut paljon lisää tekemiseeni, Korte selventää.

"Valtava ero edelliseen vuoteen" 

Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin lopettamisen jälkeen Kortteen terveydentila on hallinnassa. Myös taloudellinen tuki on hyvässä jamassa, sillä Korte pystyy harjoittelemaan entistä tehokkaammin.

–  Ei ole mitään vakavempia ongelmia, paitsi pienempiä allergioita. Niihin olen jo tottunut. Takareisi on vähän tulehtunut, mutta urheilijalla on mielestäni aina jotain pientä. Se on täysin normaalia, Korte toteaa.

– Viimeisen vuoden olen pystynyt tekemään kaiken miten haluan ja siinä on ollut valtava ero edelliseen vuoteen. Se selittää varmasti osittain, miksi olen pystynyt harjoittelemaan niin hyvin. Vuosi sitten kävin hierojalla kerran kuussa, nyt olen voinut käydä milloin vain haluan. Se lisää huomattavasti harjoituksien tehokkuutta, kun pystyy tekemään kaiken miten haluaa, Korte jatkaa.

32-vuotias Korte kertoo, että alun perin uraa oli tarkoitus jatkaa 2-3 vuotta, mutta koronapandemia on lykännyt yleisurheilun suurtapahtumia eteenpäin. Tämä voisi hänen mukaan tarkoittaa sitä, että uran jatkuisi vielä neljän vuoden ajan.

– Toivon mukaan sitten olisi Ruotsi-maaottelu Olympiastadionilla. Siihen haluaisin lopettaa urani, Korte toteaa.

Korte on seuraavan kerran radalla tiistaina, kun vuorossa on Turussa järjestettävä Paavo Nurmi Games. Yleisurheilun huippuviikon täydentää ensi viikon viikonlopun Kalevan kisat.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja