Kulisseissa käy nyt kova kuhina, kun lakkotilanteeseen haetaan ratkaisua. Toistaiseksi konkeloon ei ole löytynyt edes näkymää sovinnosta. Sillanrakentajien puute uhkaa aiheuttaa Suomelle pysyvää vahinkoa ensi vuonna, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Työmarkkinoilla käydään jatkuvasti kulisseissa tunnusteluja siitä, miten paha lakkotilanne ja tulehtunut työmarkkinatilanne saataisiin ratkaistua.
Toistaiseksi tulosta ei ole tullut. SAK, hallitus tai työnantajat eivät liiku poteroistaan.
Ratkaisijoiksi on viime viikkoina esitetty niin tasavallan presidentti Alexander Stubbia, entistä presidenttiä Sauli Niinistöä, Suomen Pankkia tai valtakunnansovittelijaa.
– Messiasta ei ole vielä löydetty. Neuvottelulle olisi saatava osapuolilta mandaatti, jotta tietyn tahon johdolla haettaisiin ratkaisua. Osapuolet ovat kuitenkin tiukasti omilla kannoillaan, kulissikeskusteluissa mukana oleva taho kertoo MTV Uutisille.
MTV Uutisten tietojen mukaan SAK:n hallitus on koolla tiistaina. Keskusteluissa on mukana se, mitä seuraavina viikkoina tehdään. Jatketaanko lakkoja vai annetaanko niiden nyt loppua tällä viikolla kaikessa hiljaisuudessa?
Toistaiseksi ay-liikkeen johto ei suostu julkisuudessa spekuloimaan sillä, mitä on tulossa. Jos loppuviikolle ilmoitetaan tiedotustilaisuus, lakot todennäköisesti jatkuvat ennemmin tai myöhemmin.
Silläkin on vaikutusta, kuinka suosittuja lakot kansan silmissä ovat.
Taistelu kansan sydämistä käynnissä
Julkisuudessa käydään kovaa kamppailua kansan sydämistä. Lakoille haetaan niin myötätuntoa kuin tuomiota. Tässä taistelussa viestinnässä vedetään puolin ja toisin mutkia suoriksi.
Esimerkiksi paikallisen sopimisen uudistus aiheuttaa ay-liikkeen mukaan riskin työntekijöiden riistotaloudelle. Hallitus lupaa paikallisesta sopimisesta merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaikka tutkimustietoa ei juuri ole.
Oma esimerkkinsä on myös Perussuomalaisten puoluesihteerin Harri Vuorenpään Perussuomalaisten jäsenille viikonloppuna lähettämä jäsenkirje, jonka MTV Uutiset sai haltuunsa.
Kirje on aiheuttanut ainakin muutamissa vastaanottajissa hieman närkästystä, sillä Vuorenpää antaa muutamista uudistuksista melko ruusuisen kuvan. Esimerkiksi eläkeputkelle hän lupaa tietyin ehdoin jatkoa yli 60-vuotiaille.
– Ikäsidonnaiset poikkeukset jäävät ennalleen. Se antaa etenkin muutamalle kuusikymppisten ikäluokalle mahdollisuuden välttää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan esitettyjä heikennyksiä ja päästä vieläpä lisäpäiville eli ns. eläkeputkeen, hän kirjoittaa.
Eläkeputki vaikuttaa kuitenkin jatkuvan vain hyvin rajatuin ehdoin yli 60-vuotiaille. Yleisradion selvityksen mukaan työttömyys olisi ajoitettava oikein. Vuonna 1965 ja sitä myöhemmin syntyneillä ei ole oikeutta eläkeputkeen.
– Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Tämä on nyt tilanne. En tarkalleen muista, mitä jäsenkirjeeseen kirjoitin, Vuorenpää kommentoi kirjoitustaan MTV Uutisille.
Lapsikorotusten poistoa Vuorenpää perustelee jäsenkirjeessä muun muassa sillä, että se osuu maahanmuuttajaperheisiin.
– On tärkeää, että työikäiset ja -kykyiset ihmiset olisivat työelämässä, riippumatta siitä onko maahanmuuttaja- tai kantasuomalaisperhe kyseessä, Vuorenpää täsmentää MTV Uutisille.
Kompensaatiota tulee Vuorenpään mukaan muun muassa alle 3-vuotiaan lapsen lapsilisän korotuksesta. Osalle perheistä tämä kompensaatio voi tosin jäädä laihaksi lohduksi.
Vuorenpään mukaan Perussuomalaisten kenttä on pääosin uudistusten takana.
– Jonkun on nyt oltava aikuinen ja tehtävä nämä uudistukset. Jonkun verran kentällä on myös vastustusta. Moni kuitenkin ihmettelee, miksi ay-liike on ryhtynyt näin yliampuviin toimiin ja tekee niin harhaanjohtavaa viestintää, hän kertoo MTV Uutisille.
Vuorenpää muistuttaa jäsenkirjeessä siitä, ettei Perussuomalaisten gallup-kannatus ole kyykännyt ay-liikkeen työtaisteluista huolimatta.
Sillanrakentajalle olisi tarvetta
Monet ammattiliitot ovat sanoneet, että työnantajat löytävät hallituksen tekemät työmarkkinauudistukset edestään syksyn ja ensi kevään työehtosopimusneuvotteluissa.
Ay-liike yrittänee rahastaa heikennykset työnantajilta, mikä vaikeuttaa entisestään rauhan syntymistä työmarkkinoille.
Työnantajaliittojen viesti uhkaukseen on ollut se, että murehditaan tätä sitten syksymmällä. Työmarkkinatilanteen toivotaan rauhoittuvan loppuvuoden aikana, mutta toive voi olla turha. Sen verran kovaksi on peli mennyt.
Elinkeinoelämä on valmis kestämään nykyiset lakot, kunhan poliittisia lakkoja vuorokauden mittaan rajaava uusi työrauhalainsäädäntö saadaan viimeistään kesällä voimaan.
Jos laki jumiutuisi eduskunnassa, työnantajaleirissä alkaisi puntti tutista. Pidempi lakkosuma raatelisi kasvua ja työpaikkoja. Kaikki kärsisivät.
Asetelmaa pitäisi monen mielestä rauhoittaa tes-kierrosta varten, koska pahimmassa tapauksessa monilla aloilla ajaudutaan perinteisiin ”tes-lakkoihin” alkuvuonna 2025.
Nyt vaikuttaa siltä, että kukaan ei välitä pitkän aikavälin riskeistä, joita jatkuva taisteluasetelma työmarkkinoilla lisää. Siltoja poltetaan mieluummin kuin rakennetaan.
Mitkä uudistukset ovat välttämättömiä?
Rauhallisilla ja toimivilla työmarkkinoilla olisi myös oma, kasvua tuova talousvaikutuksensa.
Puolin ja toisin olisi pystyttävä lopettamaan laiskojen mantrojen hokeminen.
Hallituksen uudistuksista kaikki eivät voi olla aivan ”välttämättömiä”, koska niistä osan työllisyys- ja säästövaikutukset ovat epäselviä.
Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta löytyisi helposti ”tykinruokaa” neuvotteluihin ja SAK tuli jo aidosti vastaan paikallisen sopimisen kokonaisuudessa.
Ay-liikkeen pitäisi puolestaan nähdä oman kuplansa ulkopuolelle. Suomen taloutta on tavalla tai toisella sopeutettava rajusti ja esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastukselle on perusteensa. Kaikkeen entiseen ei ole enää varaa.
– Olisi käytävä yhdessä läpi, mitkä uudistukset ovat välttämättömiä. Lisäksi suuri yleisö ei ole täysin ymmärtänyt, minkälaisessa taloustilanteessa Suomi on, eräs kulisseissa sopua hierova työmarkkinavaikuttaja kertoo.
