Kolumni: Suomi jaetaan kahtia - ja perääntymistiet on lukittu

Sellainen ”vapaaehtoinen” mielenilmaisu ja sen tekijä.

Vaikka PAM:n johto yritti perua puheitaan, ilmapiiri on niin kärjistynyt, että mitä vain vain voi olla odotettavissa. Merkkejä ilmapiirin kärjistymisestä on ollut ylipäätään pitkin kesää, mutta nyt vallalla näkyy olevan henki, että hiillokseen täytyy oikein puhaltaa, että jotakin varmasti sattuu.

OAJ:n touhu surkuhupaisaa

Opettajien OAJ:n touhu mielenilmaisun ympärillä on ollut lähinnä surkuhupaisaa. Opettajia leikkaukset eivät koske käytännössä millään tavalla, mutta niin vaan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainenkin halusi lakkokenraalien joukkoon kannustamalla virkaehtoisia opettajia laittomaan lakkoon.

Todettakoon vielä, että normaalissa työehtosopimuksessa poliittiset lakot esimerkiksi hallitusta vastaan ovat laillisia, mutta virkaehtosopimuksessa eivät. Nenäkkäät oppilaat voivat jatkossa kysellä, mitä muita laittomuuksia opettajat kannattavat.

Opettajien kentältä ainakin toimitukseen tuleva palaute on kaksijakoista. Osa uhkailee eroavansa liitosta, osa pitää osallistumista tarpeellisena.

Mutta onhan se historiallisen somaa nähdä esimerkiksi helsinkiläisen eliittilukion lehtorin lyövän solidaarisesti veljenkättä kotkalaisahtaajan kanssa siitä, kuinka Suomi ja sen kansantalous pelastetaan. Sellaista pääsee harvemmin todistamaan.

Mutta mitä perjantain jälkeen?

Riita on helppo saada aikaan, mutta sen ratkaiseminen on huomattavasti vaikeampaa. Pääministeri Sipilän ajama yhteiskuntasopimus kaatui lähinnä SAK:n kovaotteisiin liittoihin (AKT, Rakennusliitto, PAM), mutta eipä EK:kaan ole kommenteillaan juuri sopua rakentanut.

Tässä välissä kansalta mandaattinsa saaneen hallituksen pitäisi toimia, mutta vaikeaa on. Hallituksen virhe oli puhua ”pakottavasta” lainsäädännöstä. Se antoi vain propaganda-aseen ay-liikkeelle ja oppositiolle, sillä kaikki lait ovat periaatteessa pakottavia, yhdellä poikkeuksella: Laittomille lakoille ja niistä annettaville tuomioille ay-liike päästää pitkät röhönaurut, ilmeisesti selällään maaten.

Tällä hetkellä osapuolten välit ovat niin juntturassa kuin olla voi.

Jos joku luulee, että kaikki on ohi perjantain suurprotestin jälkeen, väärin luulee.

Palkansaajapuolella on valmistauduttu pitkään taisteluun. Työelämä muuttuu tästedes historiallisen kivikkoiseksi.

Hallitus antanee lähipäivinä kiistellyn lakipaketin eduskunnalle. Niin kauan kuin niitä käsitellään, sopua on turha muista pöydistä etsiä. Hallituksen tiedonanto on odotettavissa vielä syyskuun aikana.

Lakipaketti menee myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiin. Hallituspuolueiden edustajat saattavat muutamaan kertaan miettiä, mitä tulikaan tehtyä vaalien jälkeisissä valiokuntavalinnoissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli ennen muinoin valiokunnista arvostetuin. Keväällä se ei kiinnostanut hallituspuolueita pätkän vertaa, vaan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan paikkakin oli tärkeämpi.

Niinpä valiokunta meni puolivahingossa Vasemmistoliitolle ja sen johtoon pantiin Vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Nauttikaa, porvarit, koko rahan edestä! Lapintien naama tulee vielä uniinkin syksyn aikana.

Jos tämä on jo nyt näin vaikeaa, miten vaikea tilanne on vuoden kuluttua, kun työehtosopimukset päättyvät. Lakkoa puskee, työsulkua puskee.

IMF esittelee tiistaina arvionsa Suomen taloudesta. Toistaiseksi IMF käy Suomessa yksin, jatkossa mukana ovat EKP:n ja komission edustajat, kuten Kreikassakin.

Kyllä troikka, näet, asiat hoitaa, jos itse ei osata.