Kommentti: Hallituksen ja ay-liikkeen vapaaottelusta poliittinen sota? Koko irtisanomishanke on hyttysen ininää työelämän murroksessa

Pienten yritysten irtisanomiskiista on irronnut todellisuudesta jo aikoja sitten.

Video: Voiko kiistaan löytyä vielä kompromissi?

Tiistaina A-Studiossa ja eilen eduskunnassa pääministeri Juha Sipilä tarjosi pattitilanteeseen ratkaisuksi paluuta jo kerran kuopattuun työaikalakiin. Lakia valmisteltiin puolitoista vuotta, mutta se kaatui kaikkien työmarkkinaosapuolten kiivaaseen vastustukseen. Hallituksen kehysriihestä tilalle putkahti nyt kiistelyn kohteena oleva ehdotus irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Ehdotuksesta ei ole ongelman ratkaisuksi, koska työaikalain muutos mahdollistaisi paikallisen sopimisen, vaikka työnantaja tai työntekijä eivät kuuluisi liittoon. Ammattiliittoja hiersi Suomen Yrittäjien vaatimus, että sopijaosapuolena olisi voinut olla myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu.

Pienten yritysten irtisanomisten helpottamisen tilalle Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo tarjoavat siis jo kertaalleen kuopattua ja paljon hankalammin nieltävää vaihtoehtoa. Itse asiassa palkansaajat pelkäävät, että työaikalainsäädännön loppupäässä häämöttää halu murentaa yleissitovuutta ja pelkkä häivähdys sitä on itsemurhatehtävä.

Ei siis voittava taktiikka hallitukselta, mutta jotain on pakko yrittää.

Poliittisia lakkoja lisää sinne, missä se tuntuu, kuuluu ja näkyy

Mutta takaisin sääennusteeseen.

Huomenna Teollisuusliitto puheenjohtaja Riku Aallon johdolla ilmoittanee uusista, kovemmista työtaistelutoimista. Super ja Tehy julistivat puolestaan vuoronvaihtokiellot ensi maanantaista alkaen kahden viikon ajaksi.

Eilen julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti kahden päivän poliittisesta lakosta, joka uhkaa erityisesti koululaisten, päiväkotien ja vanhusten ruokailuja laajalti Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla.

Viattomuuksissaan sitä saattaa kysyä, että miten kaupungin toimintojen estäminen liittyy pienten yksityisten yritysten irtisanomiskiistaan. Ei mitenkään. Mutta poliittinen lakko kohdistetaan sinne, missä se tuntuu ja näkyy.

Kun menee hyvin, jää energiaa jääräpäiseen vapaaotteluun

Suomella menee pitkästä aikaa taloudellisesti mukavasti. Niinpä energiaa näyttää olevan siihen, että hallitus ja palkansaajajärjestöt haluavat mittauttaa, kumpi jää pystyyn vapaaottelukehässä.

Wikipedian mukaan vapaaottelu on täyskontaktikamppailulaji, jossa on yhdistelty tekniikoita monista perinteisistä kamppailulajeista. Vapaaottelussa tavallista on, että säännöt sallivat monipuoliset pysty- ja mattotekniikat, iskut ja lukot.

Hallitus vie esitystään jääräpäisesti eteenpäin. Hallitus äänestytti luottamuksestaan, vaikka lakiesitys ei ole edes vielä eduskunnassa. Ay-liike vaatii edelleen sen poisvetämistä.

Luottamusta ei ole. Neuvotteluja ei saada aikaan. Asiantuntijat eivät usko hankkeen merkittäviin työllistämisvaikutuksiin. Eduskuntavaalit häämöttävät puolen vuoden päässä. Liitoissa väläytellään kovempia otteita, aina yleislakkoon saakka.

Käynnissä on jonkinlainen poliittinen sota, kuten kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman tiivisti eilen MTV Uutisten haastattelussa.

Otetaan sitten matsi. Katsotaan kenen kantti kestää, mikäpä siinä, kun varaa kuulemma on. Katsotaan kuka maassa käyttää valtaa, erityisesti lainsäädäntövaltaa loppupeleissä. Siitähän tässä on kysymys. Kyse on myös seuraavasta hallituspohjasta. Lisäksi iskuja siivittää kilpailukykysopimus, jonka leikkaukset hiertävät edelleen erityisesti naisvaltaisilla aloilla.

Julkista keskustelua käydään muinaisilla asenteilla

Itseäni taistelussa häiritsee ja hämmästyttää, että koko irtisanomisten ja sitä kautta työllistämisen helpottamisesta on puhuttu kummallisen ihmiskäsityksen kautta. Asenteet kumpuavat suunnilleen Kehruu-Jennyn -aikakaudelta.

Yrittäjä ei uskalla palkata, kun sieltä tulee varmasti työssä lusmuileva ilmapiirin saastuttaja, josta ei pääse eroon. Palkansaajapuolella puolestaan luodaan kuvaa riistäjäyrittäjästä, joka viskaa pihalle pärstäkertoimella työntekijöitä mielivaltaisesti.

Hyvät naiset ja herrat, iso ongelma on se, että työ ja työntekijät eivät tällä hetkellä kohtaa.

Työelämä on valtavassa murroksessa ja tämä koko hanke on hyttysen ininää isossa kuvassa. Ihmisiä palkataan tarpeeseen, ei siksi että heistä pitäisi päästä helposti eroon.

Pitäisikö Juha Sipilän ja Riku Aallon lähteä yhdessä työelämäharjoitteluun pieneen kasvuyritykseen? Josko asiaan tulisi hippunen realismia puolin ja toisin. Puhuisivat kahvitauolla asiat halki.