Suomessa EU:n rahankäyttöä on hallinnut pelko uudesta yhteisvelasta. Unioni otti velkaa korona-ajan elpymispakettiin, mutta nyt velan käyttöä kavahdetaan usean jäsenmaan vastustuksen myötä. Velanoton hillitseminen EU:ssa on helpotus uudelle Suomen hallitukselle, mutta se saa silti eteensä hankalia EU-päätöksiä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
EU:lla on rahat loppu. Se tietää sitä, että jäsenmaiden on kaivettava köyhtyneitä kupeitaan ja hoidettava jollakin tavalla hieman lisämiljardeja unionille.
Tämä lähtökohta vaikuttaa hyvin kriisialttiilta uudelle Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, sillä perussuomalaiset eivät suurimpia EU:n ystäviä ole.
Lisärahoitusta tarvitaan kuitenkin sellaisille kohteille, jotka ovat perussuomalaisille helppoja hyväksyjä: Ukrainan tuki ja maahanmuuton hillitsemien.
Rahaa tarvitaan myös aiemmin otetun yhteisvelan kasvaneisiin korkokuluihin, mutta EU:n uusien toimien painopiste on nyt Ukrainassa ja maahanmuutossa.
Ukrainalle tarkoitettu uusi tukiväline tarkoittaa 50 miljardin euron apua yhteensä neljän vuoden aikana. Summa koostuisi uusista lainoista ja avustuksista.