Analyysi: EU:n käsi käy jäsenmaiden kukkarolla Ukrainan ja maahanmuuton takia – yhteisvelkaa kavahdetaan

EU:lla on rahat loppu. Se tietää sitä, että jäsenmaiden on kaivettava köyhtyneitä kupeitaan ja hoidettava jollakin tavalla hieman lisämiljardeja unionille.

Tämä lähtökohta vaikuttaa hyvin kriisialttiilta uudelle Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, sillä perussuomalaiset eivät suurimpia EU:n ystäviä ole.

Lisärahoitusta tarvitaan kuitenkin sellaisille kohteille, jotka ovat perussuomalaisille helppoja hyväksyjä: Ukrainan tuki ja maahanmuuton hillitsemien.

Rahaa tarvitaan myös aiemmin otetun yhteisvelan kasvaneisiin korkokuluihin, mutta EU:n uusien toimien painopiste on nyt Ukrainassa ja maahanmuutossa.

Ukrainalle tarkoitettu uusi tukiväline tarkoittaa 50 miljardin euron apua yhteensä neljän vuoden aikana. Summa koostuisi uusista lainoista ja avustuksista.

Lue myös: EU:ssa historiallinen sopu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta

Tukivälineestä kerrottiin tiistaina osana EU:n komission monivuotisen budjetin välitarkastelua.

Eli Ukrainan takia EU on ottamassa hieman lisää velkaa, mutta suurta vastustusta tälle ei tiedotusvälineille taustaksi kerottujen asiantuntija-arvioiden mukaan ole.

Monelle vuodelle päätettävällä tuella halutaan välittää viestiä muille maille, ettei EU:n tuki Ukrainalle vähene.

Rahoilla on tarkoitus auttaa Ukrainaa jälleenrakennuksessa, vakauden ylläpidossa ja maan nykyaikaistamisessa kohti mahdollista EU-jäsenyyttä.

Maahanmuuttoa halutaan hillitä

Maahanmuuton hillitsemiseen unioni on laittamassa 15 miljardia euroa.

Rahaa käytetään ulkorajavalvonnan vahvistamiseen sekä pakolaisten auttamiseen muun muassa Syyriassa, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa.

Pakolaisten auttamisella on tarkoitus vakauttaa heidän olojaan, jotta muuttoliike Eurooppaan vähenisi.

Rahat on tarkoitus järjestää sisäisillä siirroilla EU:n budjetista. Jatkossa selviää, onko tarkoitus leikata rahoitusta muualta vai kasvaako budjetti.

Lue lisää: Itävalta pitää kiinni "ikuisesta puolueettomuudestaan" – maa ei ole irrottautunut Venäjästä eikä haikaile Natoon

Suomelle ja muille jäsenmaille on tulossa näin lisää maksettavaa EU:lle, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka paljon Suomi joutuu maksamaan lisää.

Lisälasku on poliittisesti hankala paikka uudelle hallitukselle, joka säästää monesta kohteesta kotimaassa.

Ukrainan auttamiseen ja maahanmuuton hillitsemiseen on kuitenkin mahdollisesti myös Perussuomalaisten helpompi suostua kuin esimerkiksi uusiin velalla tehtyihin elvytysratkaisuihin.

Jäsenmaissa herää kuitenkin todennäköisesti keskustelua siitä, miten ja kuinka paljon rahoitusta kasvatetaan.

Lue lisäksi: EU vaatii älypuhelimiin ominaisuutta, joka vanhassa Nokia-luurissasi oli jo 1999

Mikähän on Suomen hallituksen kanta mahdolliseen menojen nousuun?

Esimerkiksi europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) otti jo kantaa tiukan talouslinjan puolesta.

– Sekä muuttoliikkeen että kilpailukyvyn rahoitus tulee varmistaa kohdentamalla EU:n 1074,3 miljardin euron menokehyksiä vähän uudestaan. Näin myös yksittäiset EU:n jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan korkojen ja inflaation aiheuttamiin kustannusten nousuun, Pekkarinen toteaa tiedotteessaan.

Suvereniteettirahasto meni mönkään

EU on viime vuosina valmistellut suvereniteettirahastoa, jolla vähennettäisiin riippuvuuksia Kiinasta ja vastattaisiin Yhdysvaltojen kovaan kilpailuhaasteeseen monilla talouden aloilla.

Erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation edistymistä on haluttu vauhdittaa.

Suvereniteettirahastoa ei kuitenkaan tule. Ainakaan vielä.

Eripuraiset EU:n jäsenmaat eivät päässeet rahastosta sopuun.

Lue myös: EU:n maahanmuuttosopu oli Suomelle tärkeä kompromissi

Taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi se, että rahasto olisi hyödyttänyt vihreän siirtymän jo haltuun ottaneita maita enemmän. Moni Keski- ja Itä-Euroopan maa olisi jäänyt mopen osille.

Lisäksi Saksalla ja Ranskalla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, miten Kiina-suhteita pitäisi unionissa hoitaa.

Suvereenirahaston sijaan EU:n komissio esittää Step-ratkaisua (Strategic Technologies for Europe Platform), joka hyödyntää EU:n jo olemassa olevien rahastojen varoja. Joihinkin rahastoihin on saattanut jäädä varoja, joita yritetään nyt nopeasti kohdentaa erityisesti vihreän siirtymän investointeihin. Yhteisvelkaa ei käytetä.