Ehdotukset keskustelusta turvallisuuspoliittisen linjan muuttamiseksi on tyrmätty Wienissä heti alkuunsa.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puheet on yleensä otettu eri maiden parlamenteissa vastaan raikuvin suosionosoituksin. Toisin oli maaliskuun lopulla Itävallassa, missä oikeistopopulistisen Vapauspuolueen (FPÖ) kansanedustajat marssivat ulos salista Zelenskyin puheen alkaessa.
Virallinen peruste ulosmarssiin oli maan perustuslakiin kirjattu "ikuinen puolueettomuus", johon sodassa olevan maan presidentin puhe parlamentissa ei FPÖ:n mukaan sopinut. Läheisistä Venäjä-yhteyksistään tunnetun puolueen selityksen aitoutta on epäilty.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli järkytys myös Itävallalle, mutta johtopäätökset ovat olleet kovin erilaiset kuin monissa muissa EU-maissa. Siinä missä verrokkimaat Suomi ja Ruotsi tekivät u-käännöksen kohti Natoa, eivät mielipiteet puolustusliiton jäsenyyden suhteen ole liikahtaneet Itävallassa juuri lainkaan: vain noin viidesosa kansasta kannattaa Nato-jäsenyyttä.
Itävalta on antanut aseetonta tukea
Itävalta on antanut Ukrainalle humanitaarista apua ja osallistuu EU:n Venäjä-pakotteisiin.
Liittohallitus on korostanut pitäneensä sodan alusta saakka Venäjää hyökkääjänä ja Ukrainaa uhrina. Samalla on lisätty, että puolueettomuus pätee yhä sotilaallisesti, joskin tuo tarkennus tuntuu putoavan melko usein pois.
Tilanne eroaa Suomesta, missä ennen Nato-jäsenyyttä muistettiin, ettei Suomi ole ollut EU:n jäsenenä poliittisesti eikä sotilaallisesti puolueeton, vaan ainoastaan sotilasliittoon kuulumaton maa.
Itävallassa on keskusteltu esimerkiksi puolueettomuuteen sopivan miinanraivausavun muodoista. EU:n rahastoista tehtäviä ammushankintoja Ukrainalle Itävalta ei ole yrittänyt estää.
Itävallan viehtymys puolueettomuuteen ei johdu Ruotsin tapaan onnistuneesta pysyttelystä sotien ulkopuolella, vaan sodasta ja sen jälkiselvittelyistä.
Toisen maailmasodan voittajavaltioiden miehittämä maa sai itsemääräämisoikeutensa takaisin vuonna 1955 allekirjoitetun valtiosopimuksen myötä. Neuvostojoukot suostuivat vetäytymään Itävallasta, kun Moskovan vaatimuksesta Itävallan pysyvä puolueeton asema oli kirjattu valtiosopimukseen.
Kaasua virtaa entiseen malliin
Varovaisuuteen on myös taloudellisia syitä. Venäläisen kaasun osuus kaikesta kaasuntuonnista romahti sodan alettua, mutta oli noussut jo ennen viime vuodenvaihdetta 70 prosenttiin eli lähes takaisin aiemmalle tasolle.
Venäjä on ollut vuodesta 2014 alkaen Itävallan toiseksi suurin ulkomaisten investointien lähde. Monet maata johtaneet liittokanslerit ovat löytäneet virkakautensa jälkeen itselleen työpaikan venäläisyhtiöistä.
Puolueettomuutta kannattavat Itävallassa käytännössä kaikki puolueet. Keskustelua puolueettomuudesta ovat yrittäneet viritellä muun muassa tutkijat ja muut vaikuttajat.