Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Putin "ottaisi kaiken irti" tästä virheliikkeestä

9:54Kuka keskustelisi Kremlin kanssa? Tulevaisuuden Venäjä-suhteet puntarissaKuka keskustelisi Kremlin kanssa? Haastattelussa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä pitkän linjan poliitikko Heidi Hautala.
Julkaistu 14.11.2025 09:25
Toimittajan kuva
Jouko Luhtala

jouko.luhtala@mtv.fi

Toimittajan kuva

Eerikki Pitkänen

eerikki.pitkanen@mtv.fi

Presidentti Niinistö ehdotti Venäjän kanssa keskustelua. Aloite on saanut viileän vastaanoton.

Presidentti Sauli Niinistön ehdotus keskusteluyhteyden avaamisesta Venäjälle saa tyrmäyksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijalta Henri Vanhaselta sekä EU-parlamentin varapuheenjohtajalta Heidi Hautalalta. Niinistö ehdotti asiaa Ylen haastattelussa.

Vanhasen ja Hautalan mukaansa ongelman ydin on, että on vaikea perustella, mistä Venäjän kanssa oikeastaan pitäisi tai voisi keskustella siten, että se aidosti edistäisi Suomen, Ukrainan tai lännen etua.

Kremliin ei kannata "kuunteluoppilaaksi" lähteä, jos ei ole etukäteen mietitty, mistä Venäjän johdon kanssa halutaan keskustella, Vanhanen sanoo. Hän painottaa, että ensin pitää keksiä, millaisen Venäjän kanssa ollaan valmiita rinnakkain elämään ja tekemään yhteistyötä.

Hautala sinällään sanoo ymmärtävänsä presidentti Niinistön näkemyksen siitä, että myös Euroopan täytyisi tavalla tai toisella keskustella Venäjän kanssa. 

Tällä hetkellä tilanne on karrikoiden se, että Yhdysvallat ja Venäjä keskustelut, minkä jälkeen Euroopan johtajat rientävät kuulemaan, mitä oikein puhuttiin, presidentti Niinistö katsoo. 

Samalla kun Eurooppa ei Venäjän kanssa puhu, pelkää se, että Euroopan asioista sovitaan Euroopan yli. Presidentti Niinistön aloitteen taustalla voi olla "oikeutettua ahdistusta", Hautanen katsoo.

– Putin ottaisi siitä (tapaamista Euroopan kanssa) kaiken irti ja haluaisi korostaa, kuinka hajanainen ja kykenemätön Eurooppa on toimimaan, Hautanen sanoo Huomenta Suomessa.

– Ei ole edellytyksiä lähteä viemään viestiä oikeudenmukaisesta ja kestävästä rauhasta, hän jatkaa. 

Suomen johto ei innostunut

Presidentti Alexander Stubbin mukaan keskusteluyhteyden avaamista Kremliin on pohdittu paljon Euroopassa viimeisen puolentoista vuoden aikana, Yle kertoo. 

Stubbin mukaan keskusteluyhteys varmasti avataan "jossain yhteydessä, jossain vaiheessa". 

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan aika Venäjän kanssa keskusteluun ei vielä ole, Helsingin Sanomat kirjoittaa. 

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) taas katsoi Ylen haastattelussa, että Eurooppa on kyllä valmis puhumaan Venäjän kanssa, kunhan Kreml on valmis noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja lopettamaan sodan Ukrainassa.

Euroopan keskustelua Venäjän kanssa vaikeuttaa entisestään se, että vaikka Euroopan unionin johtajat mieluusti puhuvat yhtenäisen viestin tärkeydestä, on Eurooppa ja Euroopan unioni jossain määrin jakautuneita Venäjän suhteen. 

Hautalan mukaan kyse ei ole suuresta vähemmistöstä, mutta kuten tunnettua, varsinkin Unkari on onnistunut olemaan varsin suuri hidaste EU:n Venäjä-pakotteille.

Foreign Affairs -lehdessä Robert Schuman -keskuksen apulaisprofessori Veronica Anghel ja Johns Hopkinsin yliopiston professori Sergei Radchenko tiivistävät ongelman seuraavasti: Euroopan kyvykkyydet ovat vahvat, tahto ei.

Heidän mukaansa Euroopan ei kannata pitää kiinni tiukoista vaatimuksistaan, joka käytännössä pitää sen Ukraina-neuvotteluiden ulkopuolella. 

Euroopan tulisi myös pyrkiä vaikuttamaan presidentti Putinin jälkeiseen Venäjään ja luoda pohjaa tulevaisuuden suhteille, tutkijat toteavat.

– Jos Eurooppa haluaa auttaa muovaamaan Venäjää, täytyy sen alkaa nyt. Muutoin Puolan ja Romanian yllä lentävät droonit voivat olla merkki paljon ongelmallisemmasta tulevaisuudesta, Anghel ja Radchenko kirjoittavat.

Putinia "parempi" johto ei näkyvissä

Se, onko Putinin jälkeen tulossa jotain "parempaa" Venäjän johtoon, ei kuitenkaan ole mitenkään sanottua, Hautala muistuttaa. Hän ei siihen itse usko.

Putin ei ehkä ole se venäläisjohtaja, jonka kanssa on ylipäätään mahdollisuus palauttaa Suomen tai Euroopan välit Venäjään sellaisiksi kuin ne vielä joitain vuosia sitten olivat, Ulkopoliittisessa instituutissa tutkijana ja europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok.) erityisavustajana työskennellyt Vanhanen korostaa.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen Euroopassa on tosin käyty kriittistä keskustelua myös siitä, miksei Kremlin politiikkaan reagoitu tiukemmin jo esimerkiksi vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan.

– Suhteiden tilaa ei kannata leimata ikuisiksi ajoiksi, mutta tällä hetkellä on vaikea nähdä, että suhteiden palauttamisesta olisi mitään hyötyä, Vanhanen sanoo.

Suomen ei kannata Vanhasen mukaan ajautua ikään kuin idän ja lännen väliin näennäisesti neutraaliksi valtioksi. Se olisi teeskentelyä, onhan Suomi läntisen puolustusliiton Naton jäsenmaa, Vanhanen toteaa.

Sekä Vanhanen että Hautala painottavat, että Venäjä on muuttunut sitten vuodesta 2021: Yhteiskunnasta on tullut militarisoituneempi, eikä maassa esimerkiksi aktiivisesti vaadita hyökkäyssodan lopettamista.

He eivät ole ajatuksensa kanssa yksin, vaan useat kansainvälisen politiikan asiantuntijat näkevät Kremlin viestittävän Venäjän olevan sodassa "kollektiivisen lännen" kanssa.

Suomenkin kosketuspinta Venäjään on muuttunut.

– Se on aika ohut. Raja on kiinni, eikä yhteistyötä ole vaikkapa yliopistojen välillä. Se, että on maantieteellisesti lähellä ei tarkoita, että olemme automaattisesti Venäjä-asiantuntijoita. Täytyy pitää huolta, että on joku käsitys siitä, kenen kanssa ollaan tekemisissä, Vanhanen sanoo.

Lisää aiheesta:

Ei rauhaa näkyvissä, sanovat entiset Moskovan-suurlähettiläät: "Venäjän asenne ei ole muuttunut"Brittitutkijalta vakava varoitus: Trump ja Musk tukevat Venäjän tavoitteitaHalla-aho MTV:lle: Trumpia ohjaa ajatus Yhdysvalloista Euroopan maksumiehenäKremlissä "tunnetaan tyydytystä" suomalaisten huolestaStubbille kovaa kritiikkiä: "Ei voi nojata toiveajatteluun tai harhaluuloihin"Tutkija: Kremlin aloittama uusi aikakausi on kylmääkin sotaa vaarallisempi – "Vaikka Ukraina valtaisi alueensa, sota jatkuisi"
Ukrainan sotaVenäjäUkrainaSauli NiinistöVladimir PutinEUUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota
  • 10:35
    Volodymyr Zelenskyi

    Zelenskyi ja Stubb keskustelleet

  • 05:15
    Ukraina

    Kiovassa "massiivinen" ilmahyökkäys

  • Eilen22:32
    Venäjä

    Kenian huoli: Yli 200 kansalaista Venäjän armeijan riveissä – karuja tarinoita kohtelusta

  • Eilen18:51
    Saksa

    Saksa pelkää nuoria ukrainalaismiehiä – sosiaaliturvaa leikataan

  • Eilen17:15
    EU

    Miten Venäjän jäädytetyt rahat saisi Ukrainan avuksi? Näin kommentoivat Purra ja Orpo