Jos EU-maat eivät löydä sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan tukemiseksi, yksi vaihtoehto on lainan hakeminen markkinoilta EU:n yhteistä budjettia vastaan eli käytännössä yhteisvelka. Näin sanoi torstaina EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Toinen vaihtoehto on, että jäsenmaat hankkivat Ukrainan tukemiseen tarvittavan pääoman itse hallitusten välisillä sopimuksilla.
EU on valmistellut 140 miljardin euron sotakorvauslainaa budjettivajeesta kärsivän Ukrainan tukemiseksi. Lainaan käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja. Ukraina maksaisi lainan takaisin EU:lle vain, jos Venäjä maksaisi sille sotakorvauksia.
Lainan valmistelun aloittamisesta yritettiin sopia lokakuun EU-huippukokouksessa, mutta asia kaatui etenkin Belgian vastustukseen. Maa hallinnoi valtaosaa Venäjältä jäädytetyistä varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan, ja sillä on ollut varojen käyttöön liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia.
Siksi pelkän sotakorvauslainan valmistelun sijasta EU-huippukokous sopi lokakuussa, että komissio alkaa sen sijaan valmistella erilaisia rahoitusvaihtoehtoja Ukrainan tukemiseksi.
Nämä kolme vaihtoehtoa von der Leyen esitteli torstaina pitämässään puheessa EU-parlamentille. Vaihtoehdoista yksi on edelleen Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuva sotakorvauslaina, ja se on von der Leyenin mukaan yhä ensisijainen vaihtoehto Ukrainan tukemiseksi.
– Tämä on tehokkain tapa tukea Ukrainan puolustusta ja taloutta. Ja selkein tapa osoittaa Venäjälle, että aika ei ole sen puolella, hän sanoi.
Purra: Olen hyvin optimistinen
Monet velkaantuneet jäsenmaat eivät suhtaudu ajatukseen yhteisvelasta ilahtuneesti, kuten eivät myöskään Ukrainan tukemiseen omista budjeteistaan.