Brexit tietää leikkauksia EU:n seuraavaan seitsemän vuoden budjettiin – rahoitus Puolalle ja Unkarille ärsyttää monia

Neuvotteluja sävyttää muun muassa Britannian lähdön synnyttämä vaje budjettiin. Tulopuolella brexit merkitsee 12-14 miljardin euron vuotuista lovea budjettiin, ja menopuolelle hieman tämän alle.

Lue myös: 

Jyrki Katainen: Brexit saattaa kasvattaa myös Suomen jäsenmaksua – Soini toivoo EU:n pienentävän budjettia

Budjettikomissaari on aiemmin sanonut, että noin puolet brexitin jäljistä peitetään jäsenmaiden nykyistä suuremmilla maksuosuuksilla, ja puolet toteutetaan leikkauksin.

Budjettisakset iskevät lähes kaikkialle, myös maatalouteen ja rakennerahoihin. Nämä kaksi jälkimmäistä kattavat EU:n budjetista noin 80 prosenttia.

"Tarvitsemme leikkauksia"

– Tarvitsemme leikkauksia. Niinpä kaikkiin kohteisiin tulee joitakin leikkauksia. On kaksi poikkeusta, (koulutuksen ja nuorison) Erasmus+ ja (tieteen) Horisontti 2020. Teemme parhaamme välttääksemme vahingoittavat ja tuhoavat leikkaukset, Oettinger sanoi MTV Uutisten haastattelussa.

EU:n tämän vuoden talousarvio on noin 160 miljardia euroa. Budjetti on yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Lukua yritetään hilata noin 1.1 prosenttiin.

Nyt EU:hun uutta vauhtia ja sisältöä haluava Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa avata raha-arkun kantta, eikä Saksa näytä vastustavan tätä, muun muassa Hollannin ja Ruotsin harmiksi.

Suomi on perinteisesti ollut tiukan euron maa, mutta 1.1 prosentin tavoite käy Suomelle, kunhan nosto hallituksen mukaan tapahtuu maltillisesti ja reilusti.

Rahallista kompensaatiota Suomi katselee muun muassa maahanmuutto- ja puolustusrahoituksesta, sekä rakennerahoista että maataloustuista.

Turvapaikanhakijoita vastaanottaville rahaa?

Suomeen on tullut viimeisen kolmen vuoden aikana kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita. Kaikki maat, erityisesti keskisen ja itäisen Euroopan jäsenmaat, eivät käytännössä halua turvapaikanhakijoita.

Lue myös: 

EU-jäsenmaksuja halutaan nostaa Brexitin vuoksi: Suomelta toivotaan tukea

Tämä vastustus, sekä Unkarin ja Puolan Brysselissä ja monessa EU-maassa närää herättävät toimet EU:n yhteisiä arvoja vastaan, ovat herättäneet ajatuksia, että rakennerahoja suunnattaisiinkin esimerkiksi Välimeren maihin kuten Italiaan ja Kreikkaan, joihin on tullut ja joiden kautta on mennyt valtavasti turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Puolan julkisista menoista yli neljä prosenttia katetaan EU-rahalla, Unkarissa yli seitsemän prosenttia.

EU:n seuraavan budjettikauden yksi keskeisistä painotusalueista on sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Siihen sisältyy myös maahanmuutto. Rajavalvontavirasto Frontex on saamassa lisää väkeä ja rahaa.

Ei poliitista yhteyttä, sanoo komissaari

Budjettikomissaari Oettinger kuitenkin kiistää, että Puolan ja Unkarin käytöksellä ja huhutulla rakennerahojen uudelleen kohdentamisella olisi poliittista yhteyttä.

– Ei ole, se on vain huhu. Ei ole jo tehtyä päätöstä. Käymme läpi useita vaihtoehtoja. Keskeisin asia on, että osa keskisen ja itäisen Euroopan jäsenmaista ovat nykyään paljon kilpailukykyisempiä ja talous kasvaa, ja ne ovat saavuttamassa EU:n keskitulotason, ja tämä automaattisesti muuttaa sitä kuka saa minkä verran rahaa. Politiikkaa tähän ei liity.

Budjetin hyväksymiseen tarvitaan Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden poliittisten johtajien muodostaman Eurooppa-neuvoston yksimielinen hyväksyntä.

Niin Suomi kuin Ranska ovat nostaneet esiin näkyvästi muun muassa puolustuskysymykset ja digitalisaation vuosille 2021–27.

Maailman muutoksiin reagoitava

Sitten edellisen budjetin, eli brysseliksi monivuotinen rahoituskehyksen, synnyttämisen jälkeen Euroopassa ja sen lähellä on tapahtunut paljon maahanmuutosta Syyriaan ja Krimin miehitykseen.

Nämä tekijät on otettava huomioon, Oettinger sanoo.

– Kilpailukyky, kestävä kehitys, solidaarisuus, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. nämä ovat selkeitä perustoja, joiden perusteella rahoituksia mietitään.

Budjetin rahoitus tulee jäsenmailta ja esimerkiksi tullimaksuista ja arvonlisäveroista. Puhutaan, että uutena rahanlähteenä EU ottaisi käyttöön niin kutsutun digiveron, joka kohdistuisi sosiaalisen median jättiläisiin kuten Googleen ja Facebookiin ja teknologiajätteihin.

Digivero ei tule ensi viikolla

– Digivero voi olla osa tulevaisuutta, mutta asia ei ole vielä kypsä. On keskusteltava OECD:n kanssa, ja katsoa hyväksyvätkö jäsenmaat sen. Jos palaute on hyvää, niin voimme ottaa sen sitten käyttöön. Mutta emme ensi viikolla, Oettinger sanoo.

Komissio toivoo, että budjettineuvottelut olisivat paketissa ennen europarlamenttivaaleja ensi vuoden toukokuussa. Niin ei odoteta käyvän.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 loppupuoliskon. Muutenkin kiireiseksi ennustettu puolivuotisrupeama saanee setvittäväkseen myös EU-budjettia, mutta talousarvioista tuskin tulee valmista vielä silloinkaan.