EU:n uusi puolustuslainaväline Safe voi olla pian jäsenmaiden käytössä.
Suomenkin hiljattain hyväksymä uusi Safe-puolustusrahoitusväline on osa EU-komission laajempia suunnitelmia Euroopan uudelleenaseistamiseksi Venäjän uhan edessä.
EU-maat voivat todennäköisesti pian alkaa tehdä puolustushankintoja Safen kautta. Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla, joiden takauksena toimii EU:n yhteinen budjetti.
Suomessa on viime päivinä keskusteltu siitä, onko väline yhteisvelkaa vai ei. Asiantuntija-arvioiden mukaan Safe on teknisesti yhteisvelkaa, vaikka se poikkeaakin vuonna 2020 perustetusta elpymisvälineestä.
Lue myös: Suomi puntaroi EU:n yhteistä puolustuslainoitusta
Lainaväline hyväksyttiin EU-suurlähettilästasolla tällä viikolla, ja se on tarkoitus sinetöidä tiistaina EU:n yleisten asioiden neuvostossa.
Väline on osa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin maaliskuussa esittelemää suunnitelmaa Euroopan "uudelleenaseistamiseksi". Von der Leyen arvioi, että koko suunnitelman toteutuminen voisi tuoda lähes 800 miljardia euroa Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
800 miljardia ei kuitenkaan ole mitään konkreettisesti olemassa olevaa rahaa, vaan sen toteutuminen riippuu nyt jäsenmaista.
Lue myös: Orpo EU-puolustusrahoituspaketista MTV:lle: Erittäin epätodennäköistä, että Suomi joutuisi jonkun muun velkaa hoitamaan
– Se on hyvin teoreettinen lukema, joka tuskin tuossa mittakaavassa tulee toteutumaan. Mielestäni on jopa hieman riskialtista pitää tuota 800 miljardin lukua esillä, koska se luo myös odotuksia, joiden täyttäminen on hyvin vaikeaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin EU:hun perehtynyt vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Tavoitteen toteutuminen riippuu ennen kaikkea nyt EU:n jäsenmaista ja siitä, miten ne komission tarjoamia työkaluja käyttävät. Safen lisäksi näihin kuuluu esimerkiksi komission esittämä kansallinen poikkeuslauseke.
Poikkeuslauseke mahdollistaa sen, ettei puolustusmenoja kokonaisuudessaan lasketa mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin. Näin maat voivat väliaikaisesti kasvattaa puolustusmenoja ilman pelkoa siitä, että ne joutuvat EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Uhkakuva Venäjästä vaikuttaa
Iso-Markku arvioi, että samat jäsenmaat, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa kansallisen poikkeuslauselman aktivointiin, voivat olla myös mahdollisesti halukkaita hakemaan lainoja Safen kautta.
EU-komission mukaan Suomi ja 15 muuta EU-maata ovat pyytäneet kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia puolustusmenojen kasvattamiseksi.
– Siellä on joukossa muutamiakin maita, jotka eivät ole niin perinteisesti hirveästi panostaneet puolustukseen, Iso-Markku sanoo.
Lue myös: EU ja Britannia hakevat uutta alkua brexitin jälkeen – sopu puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja kalastusoikeuksista
Komissio on laskenut, että jos jokainen jäsenmaa käyttää poikkeusta, se tuo EU:n puolustukseen neljässä vuodessa 650 miljardin euron lisäinvestoinnit. Se on siksi keskeinen osa von der Leyenin 800 miljardin suunnitelmaa.
Fanfaarit soivat, mutta sitten tussahtaa
Iso-Markku huomauttaa, että vaikka hän suhtautuu kriittisesti 800 miljardin lukemaan, EU:ssa on kaikesta huolimatta tapahtunut paljon puolustuksen saralla. Puolustus on nyt selkeästi EU:n kärkiteema.
– Olen nähnyt monen aloitteen tulevan EU-pöydälle fanfaarien soidessa ja sitten tussahtavan. Nyt on tapahtunut isompia asioita kuin koskaan aiemmin.
Lisäksi kesällä alkavat neuvottelut EU:n uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
– Kysymys on, että millaisen osuuden puolustus siellä tulee saamaan. Voisin uskoa summan nousevan.