Akavan Piekka: Veronalennuksista päätettävä pikaisesti

Piekan mukaan Akava haluaa takeet siitä, että mistä on sovittu pidetään myös sitovasti kiinni. Piekka sanoi näkevänsä vielä monta ratkaisematonta asiaa mahdollisen tulopoliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

-Työnantajien haluttomuus työehtosopimusten solmimiseen ylempien toimihenkilöiden kanssa, julkisen sektorin palkankorotusten budjetoimatta jättäminen sekä julkisen sektorin piittaamattomuus koulutettujen henkilöstöryhmien palkkauksesta ovat esimerkkejä akavalaisista "alakohtaisista ongelmista." Akavassa nähdään puutteita myös hallituksen koulutuspolitiikassa ja työelämän kehittämisessä.

Piekka korosti, että vuosittaisten verokevennysten on hallitusohjelman mukaisesti koskettava kaikkia tuloluokkia siten, että palkankorotusten ja verotuksen yhdistelmä johtaa nettoansioiden tasasuhtaiseen prosentuaaliseen korotukseen. Mikäli tupoon päädytään, sen tulee Piekan mukaan ulottua syksyyn 2003.

Veroaleksi 4-6 prosenttia

Akavassa perustellaan tarvetta verotulojen kevennykseen mm. sillä, että Suomi sijoittuu työtulojen verotuksessa EU-maiden kärkijoukoon, kun verrataan verojen ja veronluonteisten maksujen osuutta työvoimakustannuksista eri palkkatasoilla.

-Useissa jäsenmaissa on meneillään työtulojen verotuksen keventäminen ja esimerkiksi Saksassa hallitus aikoo toteuttaa suuren luokan veronalennusohjelman vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Järjestö pitää tavoitteenaan palkansaajaverotuksen alentamista EU-maiden keskitasolle lähivuosina. Piekan mielestä 4-6 prosenttiyksikön veroale on varsin toteuttamiskelpoinen.

Haitallisen verokilpailun ehkäisemiseksi pääomaverotukseen ja välillisille veroille tulisi luoda määräenemmistöpäätöksillä EU-tason vähimmäistasot. Piekka korosti, että veronalennusten yhteydessä on kuitenkin varmistettava, että julkisten palveluiden rahoitus turvataan. Julkisista ydinpalveluista tinkiminen olisi hänen mukaansa lyhytnäköistä ja voisi vaarantaa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan.

-Erityisesti Akava kantaa huolta siitä, että julkinen sektori pystyy vastakin pitämään palveluksessaan riittävän määrän vastuullisia ja kansalaisten kannalta välttämättömiä tehtäviä hoitavia asiantuntijoita kilpailukykyisellä palkkatasolla yksityissektorin töihin verrattuna. Piekka muistutti että tällä vuosikymmenellä julkiselta sektorilta jää eläkkeelle 170000 työntekijää, joita ei voida korvata huonoilla palkoilla. Yksityistä sektoria uhkaa puolestaan Akavan mukaan mm. koulutettujen työntekijöiden pako ulkomaille parempien tulojen perässä.

Koulutuspolitiikka on häpeällistä<?LL_ARTICLEIMG ID=16994 ALIGN=RIGHT>

Julkisen sektorin akavalaisten kattojärjestö Akava-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi (sit.) sanoi ihmettelevänsä niitä poliitikkoja, jotka vähättelevät jatkuvista säästöistä johtuvia julkisen sektorin ongelmia. Hän mainitsi esimerkkinä tuoreen OECD-koulutusvertailun, joka "osoittaa häpeällisesti, mihin Suomessa ollaan menossa".

-Suomi on Unkarin ohella ainoa maa, joka on vähentänyt koulutukseen käytettävää rahoitustaan, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut. Yksityisen sektorin ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi peräsi työehtosopimusoikeuksien ohella hallitukselta mm. tulevaisuuspakettia, joka takaisi korkeakoulujen opetusresurssit. -Kun 1980-luvulla yhtä opetushenkilökuntaa kuuluvaa kohti oli 10-15 opiskelijaa, nykyään heitä on jo keskimäärin 25.

(STT)