Hans Kallberg on yrittäjä, ja hänellä on oma maatila. Neljä vuotta sitten hänelle sattui kaksi työtapaturmaa, joiden myötä hän menetti työkyvyn. Hän taistelee yhä toimeentulostaan, sillä hänen työkunnostaan ei olla yksimielisiä.
Lokakuussa 2008 Hans Kallberg oli rakentamassa uutta navettaa. Hän oli nostamassa apumiehen kanssa puupalkkia, kun astui harhaan tikkailla ja putosi yli kolmesta metristä maahan. Kaiken lisäksi satakiloinen palkki rysähti rinnan päälle. Hans heräsi, kun kirvesmies läiski häntä poskille.
– Ensimmäinen ajatukseni oli, että toimivatkohan jalat vielä, Hans muistaa.
Pienen levon jälkeen Hans palasi töihin iltapäivällä. Eihän maalla jokaisen pikkuvaivan takia mennä lääkäriin.
Pari kuukautta myöhemmin Hans oli ruokkimassa eläimiä, kun pässi kaatoi hänet kumoon. Jonkin aikaa Hans oli tajuttomana, sillä vaimo ihmetteli, miten hänellä kesti niin kauan.
– Myöhemmin neuropsykologilla kävi ilmi, etten muista mitään näiden tapaturmien välisestä ajasta. Kaksi kuukautta on aika pitkä aika muistikatkokselle, Hans tuumaa.
”Luulin oireiden johtuvan stressistä”
Toisen tapaturman jälkeisenä päivänä Hans kävi työterveyslääkärillä, koska vasenta kättä särki ja hän epäili murtumaa. Murtumaa ei ollut, vaan lääkärin diagnoosi oli venähdys. Nyt käteen on kehittynyt CPRS eli monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä.
