”Kun lasta on vuosia käytetty seksuaalisesti hyväksi, hän on kuin levällään oleva korttipakka. Silloin tuskani on valtava. Haluaisin sanoa: Anna mä halaan sua ja laitan sut pulloon, että sä pysyt ehjänä. Lasten katseet ovat lasittuneita. He eivät pysty puhumaan mistään. Silloin tunnen riittämättömyyden tunteita - vaikka kuinka hyvin hoidan tutkinnan ja kirjoitan joka ikisen jutun ylös, en voi aina parantaa uhrin elämää.”
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 11.05.2014.
Näin puhuu lähes kouluikäisten kaksospoikien äiti Maija Aunio. Kotona hän on äiti, mutta töissä vastassa ovat aivan erilaiset lapset ja nuoret - sellaiset, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi.
Vielä muutama vuosi sitten vanhempi rikoskonstaapeli Aunio tutki lapsipornoa. Siihen työhön hän ryhtyi heti palattuaan äitiyslomalta. Uutena äitinä ja aistit herkkinä. Katsoi työhuoneessaan tuhansia ja taas tuhansia videoita ja kuvia, joissa lapsia käytetään hyväksi.
