Turussa jatkui torstaina Anneli Auerin ja hänen ex-miesystävänsä Jens Kukan seksuaali- ja väkivaltarikossyytteiden käsittely. MTV seurasi paikan päällä.
Oikeudenkäynnin oli torstaina tarkoitus alkaa kello 9, mutta käsittely alkoi tutuksi tulleella tavalla reilun vartin myöhässä. Syytetyt eivät odotetusti tulleet henkilökohtaisesti paikan päälle. Kukka seurasi istuntoa etäyhteyden kautta.
MTV Uutisten rikostoimittaja Rebekka Härkönen seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä, tiedot päivittyivät tähän juttuun.
Puolustus kertoi keskiviikkona tauolla MTV:lle, että ensimmäiseksi se aikoo esitellä uusia kirjallisia todisteitaan, joita ei ole aiemmissa oikeudenkäynneissä nähty. Kyseessä ovat Auerin lasten ensimmäisessä sijoituspaikassa tehdyt kirjaukset, joista ilmenevät muiden muassa lasten hyvät välit isosiskoonsa ja äitiinsä ennen heidän päätymistään sijoitusperheeseen enolleen.
Puolustuksen mukaan lasten välit isosiskoonsa ja äitiinsä huononivat ja katkesivat vasta sijaisperheen sijoittamisen tämän jälkeen.
4:49Mitä Anneli Auerin oikeudenkäynnissä on kyse? Katso video.
Syyttäjä vaatii Auerille ja Kukalle rangaistusta yhteensä 18 rikoksesta, joiden epäillään kohdistuneen Auerin lapsiin. Oikeuskäsittely on ainutlaatuinen Suomen rikoshistoriassa, sillä syytetyt ovat jo suorittaneet tuomionsa nyt syytteenalaisista rikoksista.
Kello 15.34
MTV:n seuranta tältä päivältä on päättynyt.
Kello 15.30
Oikeus on pohtinut syytettyjen kirjallisten todisteiden julkisuutta.
Oikeus toteaa, että aineisto on laaja, pelkästään yksi niistä on 2500 sivua. Oikeuden mukaan asiakirjoissa on paitsi uhreja koskevaa arkaluontoista tietoa, myös kolmansia osapuolia koskevaa arkaluontoista tietoa.
Syytetyt ja uhrit ovat itse pyytäneet pääosaa materiaalista julkiseksi. Oikeus toteaa, että koska materiaalissa on sivullisia koskevaa arkaluonteista tietoa ja asiakirja on näin laaja, oikeus salaa kaiken materiaalin.
Oikeuden perustelee ratkaisuaan sillä, että aineistosta ei ole eroteltavissa, mikä on salaista ja mikä julkista.
Käräjäoikeus kuitenkin pohtii matkan varrella, voitaisiinko osa aineistosta julkistaa, mutta päätökset tästä tehdään matkan varrella. Todisteissa on kyse puolustuksen kertoman mukaan pienten lasten vastaanottokeskuksen kirjauksista liittyen lasten sijoitukseen ennen kuin heidät sijoitettiin Auerin veljen perheeseen.
Puolustuksen mukaan kyseiset asiakirjat ovat olennaisia ja osoittavat, että Auerin lasten keskinäiset välit ja välit äitiinsä ovat huonontuneet vasta, kun heidät sijoitettiin Auerin veljen perheeseen.
Puolustus pyysi jo aiemmissa oikeudenkäynneissä lasten ensimmäisen sijoituspaikan kirjauksia todisteeksi, mutta siihen ei suostuttu. Puolustus ja Auerin lapset ovat toivoneet, että aineisto olisi mahdollisimman laajasti julkista.
Tiedossa ei ole, jatkuuko oikeudenkäynti julkisena ensi viikolla missä vaiheessa.
Oikeus määrää median ulos salista.
Kello 15.20
Oikeudenkäynti jatkuu.
Kello 14.39
Oikeus pohtii nyt julkisuusasioita suljettujen ovien takana ja pitää sen jälkeen lyhyen tauon.
Kello 13.55
Nyt oikeus käsittelee salaisia kohtia syyttäjän todisteesta. Media käskettiin ulos salista.
Oikeuden mukaan seuraavaksi on vuorossa puolustuksen kirjalliset todisteet.
Kello 13.51
Puolustus huomauttaa, että Auerin nuorin lapsi on kertonut vain tukistamisesta äitinsä luona. Raiskauksista tai viiltelystä hän ei ole puhunut.
lapsen puheet johtivat sijaisvanhemmista tehtyyn rikosilmoitukseen.
– Jonka tutkinta sitten poliisissa seuraavana päivänä lopetettiin, Fredman sanoo.
Vimeinen Auerin lapsista muutti 2019 vuoden alussa pois sijaisperheestä, kun oli käynyt armeijan.
Kello 13.49
Auerin puolustaja Markku Fredman kommentoi syyttäjän todistetta ja huomauttaa ensimmäiseksi, että nuorin lapsi on 14-vuotiaana lähtenyt sijaisperheestään. Lisäksi hän on kertonut tiukoista rajoista sijaisperheessä, lapsella ei ole ollut muiden muassa puhelinta, kotiavainta, eikä hän ole saanut kuukausirahaa.
Lapsi ei myöskään koskaan ollut yökylässä kaverin luona, eikä harrastanut mitään.
– Hänellä on ollut pidempään ollut paha olla sijaisperheessä ja hän oli jo pitkään halunnut pois. Hänen oma tavoite oli elää normaalia elämää, vaikka hän asuisi lastenkodissa, Fredman sanoo.
Fredman tuo esiin, ettei lapsi ollut koskaan liikkunut bussilla tai liikkunut yksin ulkona. Lisäksi lapsi oli kertonut opetelleensa kotona hymyilemään ja olemaan iloinen, koska jos ei hymyillyt, ilme tulkittiin kotona surulliseksi.
Puolustus huomauttaa, että tämä kertoo kontrollista, jossa oma mielipide ja käytös on pitänyt muuttaa aikuisten haluamaksi.
– Lapsi ei sijoituksen aikana näyttänyt juurikaan negatiivisia tunteita. Tämä asia on sitten myöhemmin korjaantunut, irtaantuminen vankilatyyppisistä olosuhteista on vienyt oman aikansa, Fredman lukee ja kommentoi asiakirjaa.
Lapsi kuvaili kodin sääntöjä oudoiksi, eikä säännöille ollut perusteluita tai syitä. Lapsi oli kuvaillut kotiolojaan vankeuden kaltaisiksi.
Kello 13.42
Syyttäjä esittää uuden sosiaalitoimen asiakirjan, se on pääosin julkinen lukuun ottamatta sijaisvanhempia koskevia kirjauksia. Asiakirja koskee Auerin nuorinta lasta, se on yhteenveto lapsen sijoitusajalta.
Asiakirja ajoittuu vuoteen 2019, jolloin lapsi oli jo sijoitettuna muualle kuin enonsa luokse. Hän oli ehtinyt asua äitinsä veljen luona yhdeksän vuotta.
Syyttäjän mukaan nuorin lapsi on kertonut, ettei halua olla tekemisissä vanhimpaan siskoonsa. Hän kertonut myös sijaisperheen "oudoista" säännöistä ja tiukoista rajoista.
Asiakirjan mukaan lapsi on kertonut, että oli kokenut enonsa luona henkistä väkivaltaa, häntä oli haukuttu ja latistettu. Siellä ei lapsen mukaan voinut vapaasti ilmaista itseään.
Lapsi ei muistanut varhaislapsuudestaan mitään, eikä hänellä ollut muistoja biologisista vanhemmistaan. lapsi ei pitänyt yhteyttä vanhimpaan siskoonsa, vain kahteen muuhun sisarukseensa.
Lapsi oli toivonut voivansa käydä entisen sijaisperheensä luona lomilla. Myös sijaisperheen vierailut näyttäytyivät lämpiminä ja läheisinä.
Syyttäjä kiinnittää huomiota siihen, että nuorimman lapsen ja entisen sijaisvanhempien välit ovat näyttäytyneet tietyistä haasteista huolimatta lämpiminä. Ja että lapsi on kokenut varhaislapsuutensa turvattomana.
Kello 13.28
Puolustus huomauttaa, että haastateltu lapsi oli lähtenyt puolta vuotta aiemmin enonsa luota sen jälkeen, kun hänen pikkusisarensa oli myös lähtenyt sijaisperheestä.
Puolustaja Markku Fredman huomauttaa myös, että syyttäjän asiakirjassa lapsi on ilmaissut halunsa olla yhteydessä isoimpaan siskoonsa ja äitiinsä. Kuukausi tämän jälkeen lapsi pyysi sosiaalityöntekijää lähettämään kirjeen isosiskolleen, että haluaisi tavata hänet.
Fredman nostaa esiin myös kohdan, jossa lapsi kertoi, että väärin toimimisesta oli seurannut rangaistukseksi kahden kuukauden mykkäkoulu.
– Tämä on todella rankka rangaistus perheessä, jossa ei ole ollut juuri kontakteja ulkopuolelle, Fredman toteaa.
Lapsi kertoi myös muista rangaistuksista ja erikoisista ylisiisteyskäytännöistä perheessä. Lapsi kertoi jännittäneensä sitä, että jos teki väärin, minkä rangaistuksen sijaisvanhemmat antoivat ja miten kauan se kesti.
Fredman muistuttaa asiayhteydestä, jossa lapsi kertoi lapsuudenaikaisesta pahoinpitelystään ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Jotenkin tämä kirjaus, että lapsi ilmaisi tulleensa hyväksikäytetyksi kuulostaa vastaukselta esitettyyn kysymykseen, Fredman sanoo.
– Kun lapsi kertoo tuleensa pahoinpidelleeksi äitinsä taholta, missä ne raiskaukset nyt ovat? Luulisi, että lapsi muistaisi myös ne ja niitäkin kuvailisi. Nämä lapset ovat koko ajan tienneet, että he ovat sepittäneet tarinan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä on ollut lasten salaisuus. Kun häneltä on kysytty hyväksikäytöstä, luonnollisesti hän on pitänyt kiinni siitä, että totuutta ei paljasteta.
Puolustuksen näkemys on se, että tämä haastattelu herätti lapsessa ajatuksen siitä, että valhe seksuaalisesta hyväksikäytöstä on edelleen olemassa. Tästä seurasi se, että parin päivän kuluttua lapsi kertoi laitoksessa, että hänellä on asia, josta hän ei voi puhua.
– Viiltelystä lapsi ei mainitse mitään tässä vaiheessa.
Kello 13.19
Myös Jens Kukan puolustaja Kaarle Gummerus huomauttaa, ettei lapsi puhu viiltelystä mitään. Sen sijaan hän tuo esiin paljon vähäisempää väkivaltaa.
Kello 13.18
Syyttäjä jatkaa kirjallisten todisteidensa esittelyä.
Vuorossa on Auerin toisen lapsen ADAD-haastattelu sosiaalitoimessa. Kaksipäiväinen haastattelu sujui hyvin asiakirjan mukaan.
Lapsi oli tässä vaiheessa asunut uudessa sijaisperheessä vuoden, hän koki suhteensa sijaisperheeseen hyvinä, samoin perheessä asuviin sisaruksiinsa. Lapsi kertoi voivansa puhua melko avoimesti sijaisäitinsä kanssa, mutta sijaisisän kanssa välit eivät olleet niin avoimet.
Syyttäjä listaa lapsen kertomia hyviä puolia sijaisperheestä, negatiiviset kohdat hän ohittaa. Syyttäjä toteaa, että vaikka puolustus on sijaisperhettä kritisoinut kovasti, lapsi ei ole kirjausten aikaan kokenut sijaisperhettään niin pahalta.
Lapsi kertoi, että oli aiemmin viillellyt itseään ja hänellä oli ollut itsetuhoisuutta. Hän kertoi, että hänen äitinsä oli lyönyt häntä aikoinaan, ja lisäksi hän oli joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi kuusivuotiaana.
Asiakirja on tehty 2019.
Kello 13.11
Oikeudenkäsittely jatkuu.
Kello 12.03
Oikeus pitää nyt tunnin lounastauon, oikeudenkäynti jatkuu kello 13.
Kello 12.02
Nyt Jens Kukan puolustaja Kaarle Gummerus nostaa esiin sen, ettei kirjauksista selviä, miltä lasten puheet ovat tapaamisissa näyttäytyneet kuulijoille. Puheista ei ole tehty mitään johtopäätöksiä tuoreeltaan.
Kello 12.00
Puolustaja Fredman myös alleviivaa, että vieraannutettu lapsi omaksuu voimakkaasti vieraannuttajan ajatusmaailman. Hän myös korostaa sitä, että vanhimman siskon itkuisuus syytösten keskellä on ollut "terveen ihmisen käytöstä".
Fredman nostaa esiin sijaisperheelle maksetut palkkiot ja niiden merkityksen lasten välillä olleista kismoista liittyen rahaan. Fredman viittaa tällä nuorimpien sisarusten puheisiin isosiskonsa lohdutusten kauppaamisesta.
Puolustus nostaa esiin sen, että kun yksi sisaruksista kertoi isovanhempiensa sanoneen, että tämän pitäisi muuttaa samaan sijoituspaikkaan vanhimman siskonsa kanssa, sijaisvanhemmat estivät lasten tapaamiset isovanhempiensa kanssa. Lisäksi sijaisisä, eli Anneli Auerin veli, pani välinsä täysin poikki vanhempiinsa.
Tästä seurasi lopulta se, että sosiaalitoimi kielsi lapsia tapaamasta isovanhempiaan.
Frednman myös osoittaa merkinnöistä sen, miten yksi lapsista toistaa sijaisisänsä aiempia kommentteja siitä, miten vanhin siskoista on uhannut polttaa sijaisperheen talon ja tappaa sijaisvanhemmat. Sen sijaan lapsi ei ole puhunut mitään tässä vaiheessa siitä, että isosisko olisi osallistunut äitinsä kanssa perheenisän murhaan.
– Miksi se ei ole tässä, koska se ei ole totta ja tämä tarina ei ole tässä vaiheessa ollut vielä valmis kerrottavaksi. Tarina tästä on syntynyt vasta myöhemmin, Fredman sanoo.
Kello 11.52
Nyt puolustus kommentoi syyttäjän todistetta.
– Kuten voimme nähdä, lasten välit ovat olleet hyvin tulehtuneet. Tämä on tapahtunut puolen vuoden jälkeen siitä, kun vanhin sisaruksista muutti pois sijaisperheestä, Auerin puolustaja Markku Fredman sanoo.
– Kiistaton tosiasia on myös, että missään näissä lasten puheissa ei puhuta mistään näistä rikoksista, joita me täällä nyt käsittelemme. Eivätkä he ole myöskään puhuneet äitinsä rikoksista, vaikka ovat päässeet spontaanisti puhumaan.
Puolustuksen mukaan keskeinen havainto asiakirjassa on lasten voimakas jakautuminen uudella tavalla, kun aiemmin vanhimmat lapset olivat muodostaneet parin ja nuorimmat oman parinsa. Puolustus huomauttaa, että vanhin sisaruksista on tässä vaiheessa ollut hyvin surullinen siitä, mitä hänen pikkusisaruksilleen on tapahtunut.
Fredman kritisoi sitä, että lapset ovat kehuneet sijaisvanhempien heille asettamia rajoituksia.
– Voidaan miettiä sitä, kuinka moni lapsi kehuu heille asetettuja rajoituksia? Fredman sanoo.
Hän nostaa esiin myös lasten kertomuksen siitä, että sijaisperheessä oli tärkeä puhua totta. Toinen puoli tästä on se, että mitä ikävyyksiä siitä seurasi, jos lapsi jäi valehtelusta kiinni.
Kello 11.45
Syyttäjä toteaa, ettei lasten spontaaneihin kertomuksiin pyritty vaikuttamaan aikuisten kyselyillä tapaamisissa. lapsille yritettiin luoda turvallinen tila kertoa kotinsa tapahtumista ja elämästään.
Syyttäjä toteaa, että lapset ovat kuvanneet elämäänsä sijaisvanhempien luona positiivisesti, toisin kuin elämäänsä äitinsä luona.
Kello 11.43
Seitsemännellä käynnillä kaikki sisarukset olivat ensimmäistä kertaa paikalla yhtä aikaa. Kolme nuorinta sisarusta käänsi tuolinsa toiseen suuntaan, ja he myös hyperventiloivat ja hengittivät paperipussiin.
Nuorimmat lapset kertoivat, miten vanhin sisaruksista naureskeli äidin kanssa perheenisän kuolemalle ennen kuin äiti otettiin kiinni. Nuorimmat sisarukset yrittivät myös karata tilanteesta, ettei heidän tarvitsisi olla isosiskonsa kanssa samassa tilassa.
Kello 11.39
Syyttäjä kuvailee, miten sosiaalitoimen kirjausten mukaan kolme nuorinta lasta kuvasivat vanhinta siskoaan manipuloivaksi ja sisarusten äidin hyväksyneen tämän ikävän käytöksen nuorimpia sisaruksiaan kohtaan.
Kirjausten mukaan tapaamisissa mukana ollut sairaanhoitaja todisti itse, miten vanhin sisko yritti vaientaa ilmeillään nuoremman sisaruksensa, kun tämä kertoi äidistään ikäviä asioita. Nuoremmat sisarukset kertoivat tapaamisissa, miten vanhin sisko peri maksua lohdutuksista perheenisän kuoleman jälkeen.
Nuorimpien lasten mukaan vanhin sisko piti velkavihkoa ja peri velkoja nuoremmilta sisaruksiltaan, kun nämä saivat viikko- tai kuukausirahansa.
Kello 11.34
Oikeus pohtii jälleen syyttäjän kirjallisten todisteiden julkisuutta, nyt kyseessä on sosiaalitoimen kirjaukset Auerin lapsista eli tämän jutun uhreista heidän lapsuusaikanaan.
Oikeus päättää, että pääosa asiakirjoista on julkisia lukuun ottamatta kohtia siitä, kun ne koskevat lasten sijaisvanhempia eli Anneli Auerin veljeä ja tämän vaimoa.
Ensimmäinen sosiaalitoimen lausunnoista koskee ensimmäisen lapsen perhetapaamisia ja terapiakäyntejä. perhetapaamiset alkoivat tammikuussa 2011 eli sen jälkeen, kun lapset oli sijoitettuina sijaisperheeseen. lapset olivat ensin sijoitettuina pienten lasten vastanottokeskukseen.
Perhetapaamisten alkaessa perheen äiti Anneli Auer oli vankilassa ja vanhin siskoksista asui muualla, kun kolme nuorinta sisarusta oli sijoitettuna enonsa ja tämän vaimon luokse. Käyntejä on järjestetty puolen vuoden aikana yhdeksän ja käynneillä on ollut mukana myös muita sisaruksia sekä sijaisvanhemmat.
Viimeisen kerran paikalla ovat olleet kaikki neljä sisarusta ja tapaamisessa on tapahtunut "välikohtaus".
Tapaamisissa on ollut syyttäjän mukaan keskeistä se, että perheen lapset olivat jakautuneet niin, että nuorimmat lapset olivat oma porukkansa ja vanhin sisko eriytynyt heistä. Tapaamisissa kolme nuorinta sisarusta on kertonut kokeneensa vanhimman siskonsa äidin suosikkina.
Sijaisvanhempiaan kolme nuorinta lasta kehuivat ja kuvailivat olojaan hyviä. Nuorimpien lasten mukaan vanhin sisko ei sopeutunut sijaisperheen sääntöihin ja tämä yritti järjestää tihutöitä sijaisvanhempiaan vastaan. Kolme nuorinta sisarusta kertoivat, että kokivat helpotuksena vanhimman siskonsa muuton pois sijaisperheestä.
Kello 11.22
Oikeudenkäynti jatkuu.
Kello 11.04
Oikeudenkäynnissä on nyt tauko. Puolustus arvioi, että heidän kirjallisten todisteiden esittelyyn päästään alkuiltapäivän aikana.
Kello 10.37
Oikeudenkäynti keskeytyi erikoiseen välikohtaukseen, kun saliin marssi suljettujen ovien aikana erittäin sekava mies. Mies huuteli jo saliin mennessään ja kyseli medialta, "Onko täällä se Auer?".
Sitten mies avasi salin oven ja ryntäsi saliin. Hän viipyi siellä minuutin-pari ja tuli ulos äkäisen oloisena huudellen, harhaili hetken aulassa ja suuntasi pois päin.
Pian paikalle tuli oikeustalon vartija ja meni saliin kuunnellakseen tuomarin ohjeet. Vartija poistui miehen perään.
Oikeudenkäynti jatkuu nyt suljettujen ovien takana.
Kello 10.10
Oikeus pohtii seuraavien syyttäjän kirjallisten todisteiden julkisuutta. Kyseessä on esimerkiksi lapsista otetut valokuvat.
Puolustus tahtoisi kaiken julkiseksi, mutta syyttäjä ja oikeus pitävät kuvia arkaluonteisina. Myös Auerin lapset ovat tahtoneet kaikki omat valokuvansa intiimialueiden kuvia lukuun ottamatta julkisiksi, siksi oikeuden päätös on erikoinen.
Syyttäjä esittelee valokuvatodisteita, jotka oikeus on katsonut julkisiksi. Ensimmäisissä valokuvissa on Jens Kukan punainen kännykkä, jolla lapset ovat alaikäisinä kertoneet, että Kukka on valokuvannut heitä.
Jens Kukan puolustaja Kaarle Gummerus huomauttaa, ettei puhelimesta ole löytynyt poliisin tutkimuksissa yhtään ainoaa kuvaa lapsista.
Nyt oikeus siirtyy katsomaan salassa pidettäviä kirjallisia todisteita. Media joutuu poistumaan salista.
Kello 10.01
Nyt on puolustuksen vuoro kommentoida syyttäjän todistetta. Auerin puolustusasianajaja Markku Fredman aloittaa. Hän kertoo, että THL on viime kesän lopussa antamassa omassa lausunnossaan kritisoinut uv-valotutkimuksen käyttämistä vanhojen vammojen löytämiseksi.
Fredman toteaa, että lausunnossaan lääkäri on poistanut jälkikäteen kohtia sen jälkeen, kun THL on antanut oman lausuntonsa. Lisäksi lääkäri on esitellyt tässä uudessa korjatussa lausunnossaan tähän asiaan liittymättömiä valokuvia kuin "esitelläkseen asiantuntemuistaan".
– Näyttää siltä, että hän on luopunut omista väiiteistään ja myötäilee nyt THL:n näkemystä, Fredman sanoo muistuttaen, että aiemmat tuomiot ja nykyinen syyteharkinta on kuitenkin tehty lääkärin aiemman korjaamattoman lausunnon perusteella.
Fredman kritisoi sitä, että uv-valotutkimuksessa on tutkittu vain Auerin lapsia, joidne epäillään joutuneen hyväksikäytön kohteeksi. Missään vaiheessa ei Fredmanin mukaan ole tehty vertailua siitä, mitä löydöksiä uv-valolla tehtäisiin, jos kadulta otettaisiin kuka tahansa ihminen tällaiseen tutkimukseen.
Fredman toteaa, että lääkäri on korjaamassaan lausunnossaan myös myöntänyt väärien positiivisten löydösten mahdollisuuden.
– Kyllä hän tässä selvästi on takapakkia ottanut verrattuna siihen, mitä hän on alunperin lausunut, Fredman sanoo.
Fredman toteaa, että korjatussa lausunnossaan lääkäri kiinnittää huomiota sivuseikkoihin. Lääkäri kertoo lausunnossaan normaalista tutkimusprotokollasta, muttei kerro sitä, miksei Auerin lasten kohdalla tätä protokollaa ole noudatettu. Eli että lapset olisi ensin tutkittu valkoisessa valossa ja vasta sitten uv-valossa. Auerin lapset tutkittiin suoraan uv-valolla.
Fredman myös huomauttaa lausunnossa esiin tulevaa tietoa, että poliisi on muokannut jossakin vaiheessa lapsista otettuja kuvia.
– Tämä on hyvin arveluttavaa, tällaiset jälkikäteen tehdyt muokkaukset henkilön toimesta, joka ei ole ollut edes tutkimuksessa mukana. Kun poliisi ei ole nähnyt, missä kuvissa näkyy jälkiä, lääkäri on kertonut, missä kohtaa niitä pitää ympyröidä ja osoittaa, Fredman sanoo.
Kello 9.46
Lausunnossa todetaan, että uv-valolöydöksille pitää kuitenkin pyrkiä löytämään myös mahdollisimman laajasti muut vaihtoehtoiset selittävät syyt kuin väkivalta.
Lausunnossa on myös luettelo Auerin lapsista otetuista valokuvista. Suurin osa kuvista on otettu uv-valolla.
Kello 9.38
Lääkärinlausunnossa todetaan, että uv-valo on vain tutkimuksen apuväline.
Lääkäri arvioi lausunnossaan myös uv-valon käyttämistä vanhojen vammojen ja arpien löytämiseen. lausunnon mukaan uv-valokuvaus voi näyttää vanhoja arpia ja ihon epätasaista väritystä kuin jos katsottaiin paljaalla silmillä.
Lausunnon mukaan myös intiimialueiden synnytyksen jäkeiset arvet on tutkimuksessa havaittu paremmin uv-valolla kuin tavallisessa valossa paljain silmin. Lausunnon mukaan tiedossa ei kuitenkaan ollut, että kuinka pitkään arvet säilyivät havaittavina uv-valolla.
Syyttäjä käy näitä läpi, koska puolustus on hankkinut tuoreen lausunnon THL:ltä, jonka mukaan uv-valotutkimus vanhojen arpien ja vammojen havaitsemiseksi on hyvin epävarma ja antaa helposti vääriä positiivisia tuloksia.
Kello 9.31
Syyttäjä jatkaa omien kirjallisten todisteidensa läpikäymistä. Syyttäjä esittelee lapsista lääkärinlausuntoja antaneen erikoislääkärin ja gynekologin lausuntoa liittyen uv-valotutkimuksen luotettavuuteen. Lausunto on annettu 2011.
Lausunnon mukaan uv-valo on löydöstä täydentävä ja kontrastia korostava menetelmä. Sitä käytetään myös poliisin rikostutkinnassa esimerkiksi sormenjälkien ja eritteiden todentamiseksi. Lausunnon mukaan uv-valon käyttöä on suositeltu oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin jo 1990-luvulla.
Kirjallisuudessa uv-valoa on käytetty myös ruumiinavauksissa erilaisten vammojen todentamiseen. Lausunnon mukaan uv-valolla voidaan parantaa iholla näkyvien vammojen näkyvyyttä, koska uv-valo parantaa kontrastia.
Lausunnon mukaan uv-valo on oikein käytettynä hyvä metodi, mutta parempiakin menetelmiä löytyy. Syyttäjä näyttää esimerkkivalokuvia, jotka eivät liity tähän oikeustapaukseen. Kuvissa näytetään esimerkkejä siitä, miten vammat näkyvät valkoisessa valossa ja uv-valossa. Uv-valossa vammat näkyvät laajemmin ja selvemmin.
Lausunnossa todetaan kuitenkin, että uv-valokuvaaminen vaatii erikoisosaamista.
Rebekka Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa rikos- ja oikeustoimittajana.
Härköseen voit olla yhteydessä rikos- ja oikeusaihealueen juttuvinkkeihin ja silminnäkijähavaintoihin liittyen. Härkönen ottaa mieluusti myös vastaan ajankohtaisia valokuvia sekä videoita esimerkiksi onnettomuus-, rikos- ja viranomaisoperaatiopaikoilta.
Härkönen on syntyjään helsinkiläinen mutta asunut ja työskennellyt parin vuosikymmenen ajan Turussa, joten Varsinais-Suomen asiat tuntuvat läheisiltä. Toiselta ammatiltaan Härkönen on rikoskirjailija.
Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tavallisten ihmisten oikeudet, yhteiskunnan järjestelmävirheet, viranomaisväärinkäytökset ja järjestäytynyt rikollisuus.
YHTEYSTIEDOT:
Puhelinnumero: 050 4777 174 (Parhaiten tavoittaa WhatsApp-viestillä tai perinteisellä tekstiviestillä.)
