Aamulehden pitkäaikaisen toimittajan Matti Kuuselan sepitekohun vaikutuksia journalismin luotettavuuteen voi avata vasta, kun epäilyjä avataan tarkemmin.
Näin arvioi viestinnän professori Risto Kunelius Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa pitäisi saada tarkempi käsitys siitä, minkälaisia epäilyjä Aamulehdellä on toimittaja Kuuselan toiminnasta. Kunelius nostaa esiin, että Kuusela on sanonut, ettei ole koskaan vääristänyt kenenkään sanomisia.
– Toisessa päässä sitten on tämä mainittu 500 juttua, josta emme kovin paljon tiedä, tai ainakaan minä en tällä hetkellä tiedä, mitä siellä on, Kunelius sanoo.
Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun hän kertoi tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa osioita. Aamulehdessä on paljastusten seurauksena käynnissä sisäinen selvitys.
Lue myös: Toimittaja palkittiin juttusarjasta, johon hän oli sepittänyt ihmisille tarinoita – "Asettaa sen toiseen valoon"
– Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä. Jo journalistin ohjeet velvoittavat meitä huolehtimaan juttujemme todenperäisyydestä, lehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen totesi Aamulehdelle.
Professori: Faktoissa journalismin pointti
Kuusela on palkittu toimittaja, ja hän on kertonut olleensa ällistynyt Aamulehden toiminnasta. Eläköityneen Kuuselan itsensä mukaan juttujensa fiktiiviset osiot ovat selvästi tunnistettavissa.
Kuuselan tapaus on nostanut myös julkiseen keskusteluun sepitteestä journalismissa.
– Sehän se journalismin pointti on, että faktat ovat oikein ja pyritään antamaan maailmasta mahdollisimman totuudenmukainen kuva, toteaa Kunelius.
Lue myös: Aamulehden päätoimittajan mukaan satojen juttujen poistamiselle ei ollut vaihtoehtoja – toimittaja Kuusela: "Absurdia"
Samoin ajattelee Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja Jouni Kemppainen, joka on tällä hetkellä myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja.
– Journalismissa olennaista on kertoa tietoja, jotka perustuvat faktoihin. Siitä nyt ei pääse mihinkään. Muut tehokeinot on syytä erottaa tekstistä niin, että lukijalle tulee selväksi, mikä on faktaa ja mikä on jotakin muuta. Lisäksi sitaatteihin pitää voida luottaa, hän sanoo.
"Journalismi on muutakin kuin uutista"
Aamulehteä aiemmin luotsannut, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on puolustanut Kuuselaa julkisuudessa.
Jokinen totesi aiemmin Helsingin Sanomille, että sepite voi toimia ja että journalismissa on mahdollista kuvitella asioita. STT:lle hän tähdentää, että sepitettä voi hänen mukaansa käyttää journalismissa, mutta ei uutisteksteissä tai uutisissa. Hän sanoo myös, ettei Ylen uutistoiminnassa ole sepitteellistä sisältöä.
– Journalismi on muutakin kuin uutisia, sanoo Jokinen.
Lue myös: Julkisen sanan neuvosto Aamulehden uutisskandaalista: JSN ei suosittele juttujen poistamista
Kuvitteellinen sisältö pitäisi hänen mukaansa tuoda selvästi myös esiin muusta tekstistä. Hän mainitsee esimerkiksi dokumentit, joita käsikirjoitetaan ja joissa lavastetaan tai rekonstruoidaan kohtauksia kerronnan elävöittämiseksi.
Jokinen huomioi, että Kuusela on tuonut itse julkisuuteen tiedon, että hän on sepittänyt sisältöjä. Hänen mielestään keskustelussa on haluttu vetää likakaivoon koko Kuuselan ura, jota hän kuvaa hienoksi.
– Ei lähdetä lynkkaamaan ihmistä muutaman virheen takia.
Hän pitää myös vääränä Aamulehden päätöstä poistaa Kuuselan jutut verkosta, koska ihmiset eivät nyt pääse itse tutustumaan Kuuselan teksteihin.
– Se on huono asia.