Aamulehden pitkäaikaisen toimittajan Matti Kuuselan sepitekohun vaikutuksia journalismin luotettavuuteen voi avata vasta, kun epäilyjä avataan tarkemmin.
Näin arvioi viestinnän professori Risto Kunelius Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa pitäisi saada tarkempi käsitys siitä, minkälaisia epäilyjä Aamulehdellä on toimittaja Kuuselan toiminnasta. Kunelius nostaa esiin, että Kuusela on sanonut, ettei ole koskaan vääristänyt kenenkään sanomisia.
– Toisessa päässä sitten on tämä mainittu 500 juttua, josta emme kovin paljon tiedä, tai ainakaan minä en tällä hetkellä tiedä, mitä siellä on, Kunelius sanoo.
Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun hän kertoi tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa osioita. Aamulehdessä on paljastusten seurauksena käynnissä sisäinen selvitys.
Lue myös: Toimittaja palkittiin juttusarjasta, johon hän oli sepittänyt ihmisille tarinoita – "Asettaa sen toiseen valoon"
– Journalismin uskottavuuden nimissä tällainen hyvin poikkeuksellinen ratkaisu oli pakko tehdä. Jo journalistin ohjeet velvoittavat meitä huolehtimaan juttujemme todenperäisyydestä, lehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen totesi Aamulehdelle.
Professori: Faktoissa journalismin pointti
Kuusela on palkittu toimittaja, ja hän on kertonut olleensa ällistynyt Aamulehden toiminnasta. Eläköityneen Kuuselan itsensä mukaan juttujensa fiktiiviset osiot ovat selvästi tunnistettavissa.