Tarinoita sepittäneen toimittajan jutut tarkempaan syyniin – Aamulehti pestaa selvityshenkilön

Asiasta kertoi tänään Aamulehdessä lehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen.

Päätoimittajan mukaan vielä ei ole mahdollista kertoa, kuka selvityshenkilö on.

Lue myös: Toimittaja Matti Kuusela vastaa skandaaliuutiseen Aamulehdessä: "Joskus totuuden esiin saamiseksi pitää käyttää yllättäviä keinoja"

Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun hän kertoi tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa osioita. Asiasta on syntynyt laaja sepitekohu.

Päätoimittaja Keskinen korosti Aamulehdessä maanantaina, että ongelma eivät ole Kuuselan sellaiset jutut, joista lukija yksiselitteisesti voi ymmärtää niiden olevan kokonaan tai osittain sepitettä. 

Keskisen mukaan juttujen poistopäätös tehtiin, koska Aamulehden sisäisessä selvityksessä paljastui, että sepitettä oli useissa Kuuselan jutuissa niin, ettei lukijan ollut sitä mahdollista sepitteeksi tunnistaa.

Lue myös: Toimittaja palkittiin juttusarjasta, johon hän oli sepittänyt ihmisille tarinoita – "Asettaa sen toiseen valoon"

Aamulehden päätös juttujen poistamisesta verkosta on kirvoittanut Keskisen mukaan monenlaista palautetta. Osa lukijoista on ollut pettynyt Aamulehden toimintaan ja kertoo sallivansa Kuuselalle myös fiktion, koska tekstit ovat olleet niin kiehtovia. Osa lukijoista taas on kiittänyt lehden ratkaisua ja kertoo kokevansa tulleensa huijatuksi Kuuselan taholta.

Keskinen toteaa, että fiktio ei kuulu journalismiin ainakaan siten, ettei lukija pysty sitä tunnistamaan. Journalismin ydin on pyrkimys todenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tästä voi Keskisen mukaan tinkiä hyvän tarinan tähden.

Osa jutuista takaisin verkkoon?

Keskinen lisää, että selvityksen etenemisen myötä on hyvin mahdollista, että Aamulehti palauttaa yleisön saataville verkosta poistettuja juttuja.

Päätoimittajan mukaan tavoitteena on, että Aamulehti pystyisi mahdollisimman monessa tapauksessa yksilöimään lukijalle ongelmalliset kohdat tarkemmin kuin vain ylätason fiktiovaroituksella. Koska monen jutun haastatellut ovat kuolleet tai haastatteluista on runsaasti aikaa, voi tämä Keskisen mukaan kuitenkin osoittautua vaikeaksi.

Viestinnän professori Risto Kunelius Helsingin yliopistosta sanoi STT:lle sunnuntaina, että sepitekohun vaikutuksia journalismin luotettavuuteen voi arvioida vasta, kun epäilyjä avataan tarkemmin.

Aamulehteä aiemmin luotsannut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on puolustanut Kuuselaa julkisuudessa. Jokinen totesi Helsingin Sanomille, että sepite voi toimia ja että journalismissa on mahdollista kuvitella asioita. STT:lle Jokinen tähdensi, että sepitettä voi käyttää journalismissa, mutta ei uutisteksteissä tai uutisissa.

25.3.2024 kello 17.49: Juttua päivitetty kauttaaltaan.