Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa vallitsi poliittinen epävarmuuden aika. Sitä vakauttamaan syntyi Nato, jonka tehtäviin kuului Neuvostoliiton laajenemisen ja kommunismin leviämisen ehkäisy. Miksi jopa Neuvostoliitto päätyi aikanaan hakemaan puolustusliiton jäsenyyttä?
Vuonna 1945 Euroopassa päättyi toinen maailmansota, joka jätti jälkeensä valtavasti tuhoa sekä miljoonien ihmishenkien menetykset. Holokaustin kauhut olivat paljastuneet natsien johtamassa Saksassa.
Saksa oli miehitettynä vyöhykkeisiin neljän valtion toimesta: Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Ranskan ja Ison-Britannian. Neuvostoliiton miehittämän vyöhykkeen sisällä myös Berliini jaettiin idän ja lännen kesken.
Eurooppa oli kahtiajakautunut Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton leireihin.
– Itämeren Stettinistä Adrianmeren Triesteen on laskeutunut rautaesirippu mantereen lävitse. Linjan takana ovat kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vanhojen valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia. Kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja niitä ympäröivä väestö sijaitsevat Neuvostoliiton piirissä ja ovat tavalla tai toisella, eivät ainoastaan Neuvostoliiton vaikutusvallan vaan myös Moskovan hyvin korkean ja kasvavan kontrollin alla, Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill kuvaili kuuluisassa Rautaesirippu-puheessaan vuonna 1946.
Vielä sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat olleet liittolaisia taistelussa Saksaa ja muita akselivaltoja vastaan. Kylmä sota alkoi, kun kävi ilmi, että puna-armeija ei ollut vetäytymässä Itä-Euroopasta. Se sai Yhdysvallat niin ikään pitäytymään Euroopan mantereella.
