Suomesta tuli tänä keväänä hyvin pitkän hiljaisen integraation jälkeen Naton jäsen. Tutkija pohtii, että tulevaisuudessa Suomen liittyminen Natoon voidaan nähdä osana laajempaa Euroopan kehitystä.
Nato sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeisessä epävarmuuden ajassa, kun Yhdysvallat halusi padota Neuvostoliiton ja kommunismin leviämistä Euroopassa.
Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 läntinen maailma epäili, onko Nato menettämässä merkityksensä perinteisenä puolustusliittona. Samalla Neuvostoliiton hajoaminen antoi samalla entisille itäblokin maille mahdollisuuden tulla osaksi läntistä liittoumaa.
Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander kertoo, että sekä Puolan ja Unkarin liittyminen Naton jäseneksi vuonna 1999 ja Baltian maiden liittyminen vuonna 2004 olivat merkittäviä laajentumisia puolustusliitolle.
– On olennaista muistaa, että Naton laajeneminen näihin maihin on myös ollut edellytys Euroopan Unionin leviämiselle itään.
Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä ei ole katsonut Naton laajentumista sen rajoilla hyvällä.
– Presidentti Putin on väittänyt, että Yhdysvallat olisi luvannut, ettei laajentumista tapahtuisi. En tiedä, onko tästä olemassa todisteita. Mutta kaikki ymmärtävät, että jos nämä maat eivät olisi liittyneet Natoon, niiden tilanne olisi heille nyt hyvin vaikea.
Baltian maiden liityttyä Natoon Suomessakin pohdittiin jäsenyyden hakemista
Suomi ja Ruotsi ovat pitkään pysyneet sotilaallisesti liittoutumattomina maina. Julkista keskustelua mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on käyty tasaiseen tahtiin ja Nato-optioita väläytelty.
