Vanhan venäläisen kasarmirakennuksen alla, Katajanokan kalliossa sijaitsee ulkoministeriön holvi, josta löytyy suuri joukko Suomen historian tärkeimmistä asiakirjoista. Tutkija Jussi Pekkarinen arvioi tärkeimmiksi asiakirjoiksi sotien päättäneitä rauhansopimuksia, koska niissä tilanteissa on ollut pelissä kansakunnan itsenäisyys.
Tarkastaja Sami Heino vilauttaa kulkukorttia sähkölukossa ja vääntää jykevän oven auki. – Tämä on vahvarakenteinen paikka. Ei ensimmäinen, joka tuhoutuu jos jotain sattuisi.
Numerolla yksi arkistoon on kirjattu Suomen ensimmäinen valtiosopimus, joka oli keisarillisen Saksan kanssa solmittu rauhansopimus vuodelta 1918. Se sitoutti Suomen Saksaan ja mahdollisti saksalaisen divisioonan maihinnousun Suomen sisällissodan lopussa.
- Sen jälkeen niitä on tullut useampia tuhansia, Jussi Pekkarinen sanoo.
- 2950, Heino tarkentaa.
Ensimmäisen valtiosopimuksen synty oli varsin erikoinen tarina. Tarkempi selostus siitä on kirjattu UM:n nettisivuille.
Lenin ja itsenäisyys
Holvista löytyy muitakin merkittäviä asiakirjoja. Jo ennen Saksan rauhansopimusta, Suomi sai Neuvosto-Venäjältä tunnustuksen itsenäisyydelleen.
- Se on hyvin merkittävä asiakirja. Kuuluisa Leninin antama itsenäisyys, Pekkarinen sanoo.
Suomen hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta 1917 ja eduskunta hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin äänin 100-88. Muut maat eivät kuitenkaan tunnustaneet Suomea ennen kuin Venäjä sen tekisi. Syynä oli se, että Suomi oli ollut osa Venäjää.
Ulkoministeriön tietohallintopäällikkö Jyrki Paloposki kuvaa tapahtumia UM:n nettisivuilla. Kolmemiehinen suomalaisdelegaatio joutui odottelemaan tuntikausia Leninin johtamien kansankomissaarien päämajassa Smolnassa Pietarissa.
”Suomalaiset liikuskelivat odotushuoneissa talvipalttoot päällä pitääkseen itsensä lämpiminä kylmissä huoneissa. Aika ajoin avautuvasta ovesta lähetystön jäsenet saattoivat nähdä kansankomissaarien tupakansavuisessa salissa pohtivan maan asioita.”
”Oikeusasiain kansankomissaari I Steinberg on muistellut iltaa: ”Pöydällä oli suuri ja paksu, leimalla ja allekirjoituksilla varustettu dokumentti. Hämmästyimme. Mikä se oli? Se oli dekreetti Suomen vapautumisesta…He kysyivät tunnustaisimmeko itsenäisyyden. Mikä kysymys! Tietenkin! Heti paikalla!...Nousimme toinen toisensa jälkeen ja erityistä tyydytystä tuntien allekirjoitimme.”
Suomi sai itsenäisyytensä. Allekirjoittajina olivat Leninin ohella myös Stalin ja Trotski.
- Kuten Svinhufvud totesi. Eropaperit saatiin ja ikävä ei tullut kummallekaan osapuolelle, Heino naurahtaa.
- Tämän asiakirjan merkitys oli suuri myös 1970-luvulla. Kun Lenin oli antanut Suomelle itsenäisyyden, niin sitä ei muiden neuvostojohtajien sopinut viedä, Pekkarinen toteaa.
Rauhansopimuksia
Tarton rauhansopimuksessa 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen rajat. Asiakirja on paksu ja Heino kääntää sitä varovasti. - Herkkiä papereita.
Siinä jokainen allekirjoitus on vahvistettu sinetillä. Asiakirjan välissä on myös pumpulituppoja, jottei sinettien rasva tarttuisi toiselle sivulle.
Tarton rauhansopimuksen jälkeen solmittiin diplomaattisuhteet ja Suomi perusti lähetystön Moskovaan.
Talvisodan rauhansopimus
Talvisodan rauhansopimus solmittiin Moskovassa maaliskuussa 1940. Moskovan rauhasta ei neuvoteltu, vaan Neuvostoliitto saneli ehdot. Suomi menetti runsaasti alueitaan.
Pahvilaatikoissa on Suomessa ja Neuvostoliitossa tehdyt komeakantiset ratifiointiasiakirjat.
Varsinainen rauhasopimus on vaatimattomampi asiakirja. – Silloin ei ollut aikaa tehdä komeita kansia, Heino kertoo.
Hitlerin nimikirjoitus
Holvista löytyy myös Ribbentrop-sopimus. Se syntyi kesällä 1944, kun Suomi oli alakynnessä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen takia.
Alun perin asiakirjaa säilytettiin muiden Suomen ja Saksan suhteita käsittelevien asiakirjojen kanssa.
- Me otimme sen 1990-luvulla erilleen. Siinä on Hitlerin alkuperäinen nimikirjoitus, joka saattaa kiinnostaa keräilijöitä.
Ribbentrop-sopimus ei ollut varsinainen sopimus, vaan kirjeenvaihto Hitlerin ja Risto Rytin välillä. Suomi sitoutui taistelemaan Saksan rinnalla ja Suomi sai sota-apua Saksasta neuvostotankkien pysäyttämiseen.
- Kun kyse ei ollut sopimuksesta, niin presidentin erolla Suomi saattoi todeta, ettei se mitenkään sitonut, Pekkarinen toteaa.
Arkistossa on kopio Rytin kirjeestä, mutta alkuperäisestä ei ole tietoa.
Jatkosota päättyi Suomen ja Neuvostoliiton osalta välirauhaan, mutta lopullinen rauha solmittiin Pariisissa 1947. Välirauhasta lopulliseen rauhan sopimukseen Suomessa oli valvontakomissio.
Pariisin rauhansopimus on paksu asiakirja karttaliitteinen.
Tutkija Pekkarinen nostaa sodan ajan sopimukset erittäin tärkeiksi. - Sillä tavalla ne ovat kaikkein tärkeimpiä, että siinä on ollut Suomen olemassaolo itsenäisenä valtiona pelissä.
YYA
- Sitten oli se yya-sopimus, Heino toteaa avatessaan pahvilaatikkoa.
1948 solmitussa YYA:ssa Suomi ja Neuvostoliitto vakuuttivat ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa. Sopimusta jatkettiin 1955, 1973 ja 1983. Lopulta se lopetettiin 1992 Neuvostoliiton hajottua.
Sopimus on iso A3-kokoinen. Laatikossa on myös paperikopioita asiakirjasta.
- Tämä on ollut jostain syystä kysytty asiakirja. Sen takia täällä on kopioitakin valmiina, Heino kertoo.
- Tämä on neuvostoliittolaisten valmistama oikeaksi todistettu kopio ja siinä on varmistuksena sinetti. Alkuperäinen on käsittääkseni Moskovassa.
- Se oli ulkopolitiikan peruskivi, Heino toteaa.
ETYK
Holvissa on myös Ety-kokouksen päätösasiakirja vuodelta 1975. Aikanaan ajateltiin, että se sinetöi Euroopan silloisen kahtiajaon, mutta myöhemmin sen on katsottu vaikuttaneen kommunistimaiden katoamiseen Euroopasta.
Alkuperäinen on pakattu niin tiukkaa pakettiin, että sitä ei avata. Heino esittelee kopiota.
ETYK kokosi aikanaan ison joukon maailman valtiomiehiä Helsinkiin. Heino pysähtyy katsomaan Leonid Breznevin allekirjoitusta hetkeksi. Kyrilliset kirjaimet ovat isoja. Kyproksen arkkipiispa Makarios on kirjoittanut punaisella, koska se oli hänen tapansa.
Mitä tapahtuu sopimusten allekirjoituksissa käytetyille kynille?
- En tiedä. Ei niitä ainakaan tänne ole tuotu.
EU-sopimus
Muut sopimukset mahtuvat hyllyyn, mutta 1994 allekirjoitettu EU-sopimus on lattialla puulaatikossa. Kannessa on yhä Sabena-lentoyhtiön tarra.
Laatikko on täynnä papereita.
- Maita on monia. On varsinainen sopimus, liitteitä, oikeudellisia asiakirjoja, Heino kertoo. - Tavallinenkin EU-sopimus on aika paksu.
Uudemmat valtiosopimukset ovat karumpia. Heino esittelee tuoreinta. Numero 2950 on Suomen ja Etelä-Korean sopimus ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä.
Miksi se on solmittu?
- En tiedä. Pitäisi kysyä neuvottelijoilta.
Holvia tarvitaan aika harvoin. Sopimukset julkaistaan sopimussarjassa ja ne ovat netissä luettavissa.
- Onhan täällä tavallaan suomen historian muisti. Täällä ovat nämä originaalisopimukset, Heino sanoo.
