Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Pelkäätkö hyökkäystä Suomeen? "Sodan uhka tulee kansallisesta muistista"

10:35Sotaa puheissa ja peloissa – mitä siitä seuraa?Sotaa puheissa ja peloissa – mitä siitä seuraa?
Julkaistu 18.08.2025 13:17
Toimittajan kuva

Piia Turunen

piia.turunen@mtv.fi

Politiikan tutkijan mukaan kansallisen muistin aktivoituminen selittää, miksi Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sai suomalaiset nopeasti varuilleen. 

MTV Uutisten Iro Reserachilla teettämässä kyselyssä 30 prosenttia vastaajista piti vähintään melko todennäköisenä, että jokin sotilaallinen kriisi ulottuu Suomen maaperälle seuraavien 5–10 vuoden kuluessa. 

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistolta vahvistaa, että uhkakuvat ja retoriikka ovat olleet Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta lähtien maassamme aivan eri luokkaa kuin edeltävinä vuosikymmeninä.

– On ihan olennainen tehtävä valtiolle turvata valtion kova turvallisuus eli rajojen koskemattomuus, ja siinä mielessä on hyvin luonnollinen reaktio sekä poliittiselta johdolta että kansalaisilta, että turvallisuus – siis nimenomaan kova sotilaallinen turvallisuus – on niin vahvasti keskiössä [retoriikassa], Vuorelma sanoi Huomenta Suomessa maanantaiaamuna. 

Lue lisää: MTV Uutisten kysely: Lähes kolmannes suomalaisista pitää sotilaallista kriisiä mahdollisena kotimaassa

Talvisodan retoriikassa ei Vuorelman mukaan vielä olla, mutta myös historialla on tilanteessa osansa.

– On hyvä huomata, miten vahvasti sodan uhka tulee Suomessa sieltä historiallisesta, kansallisesta, muistista.

– Jos vaikka tarkastellaan [Suomen] Nato-jäsenyyttä, niin sieltä kansalaismielipiteestähän lähti liikkeelle se valtava muutos, joka materialisoitui Suomen Nato-hakemuksena vuonna 2022. Ei ollut niin, että poliitikot olisivat hyvin vahvasti lähteneet viemään Nato-jäsenyyttä eteenpäin, vaan julkinen mielipide muuttui käytännössä yhdessä yössä. 

Vuorelman mukaan poliitikkojen oli pakko reagoida kansalaisten tasolta lähteneeseen muutokseen. 

– Siinä näkyy erittäin hyvin, miten nopeasti se vanha kansallinen, jaettu, muisti aktivoituu.

Lue myös: Edellinen katastrofi ei unohdu – miksi Trump haluaa tavata Zelenskyin ensin kahden kesken?

Isoja aiheita jää sodan varjoon

Vuorelman mukaan medialla ja sen jatkuvalla sotakuvastolla on keskeinen rooli uhkakuvien ylläpitämisessä.

– Jos katsotaan vaikka iltapäivälehtiä, niin kyllähän siellä on Putin kannessa lähes päivittäin, ellei päivittäin. Se on omiaan tuottamaan sellaista mielikuvaa, että uhka on yhtäältä välitön ja että toisaalta politiikassa ei tehdä muuta kuin varustauduta mahdolliseen iskuun.

Sotilaalliseen toimintaan ja uhkiin keskittyminen voi vinouttaa kuvaa todellisuudesta, kun valtava määrä muita yhteiskunnallisia aiheita jää marginaaliin.

– Meillä on kuitenkin samanaikaisesti esimerkiksi ilmastokriisi, ympäristökriisi, energiakysymykset – valtavan isoja aiheita. Ja usein suomalaiseen julkiseen keskusteluun mahtuu vain muutama aihe, Vuorelma sanoo.

– Toisaalta riskinä on myös, että positiiviset kehityskulut jäävät marginaaliseen rooliin, koska niistä voi olla vaikeampi saada uutisia ja otsikoita, Vuorelma huomauttaa.

Lue myös: Stubb poikkeuksellisessa tilanteessa – tänään luvassa selvä rooli

Lisää aiheesta:

Asiantuntijalta hyytävä arvio Venäjän hybridioperaatioista – "Tulee paljon isompi isku"Alueluovutuksilla syntyvä rauha voi uhata Euroopan turvallisuutta – "Tulemme hyväksyneeksi sotilaallisen voimankäytön"Suomalaisten ja päättäjien USA-suhteessa valtava railo – tutkija perustelee, miksi Stubbin sijaan on syytä syyttää Orpon hallitustaStubbin eteen tulee pian asia, jossa testataan uusi presidentti ja nykyinen hallitusOnko Suomen syytä varautua sotaan vuonna 2025? Soittokierros paljastaa yksimielisyyden Venäjän uhasta"Katsokaa peiliin" ja "naamiot on riisuttu" – tutkijasta Niinistön puheet kertovat vapautumisesta ja kokonaiseksi tulemisesta
TurvallisuusSuomiUkrainan sotaTalvisotaMediaKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Turvallisuus
  • 16:15
    Jäänmurtajat

    Suomi haluaa vahvistaa rooliaan arktisena maana EU:ssa ja Natossa – jäänmurtajat prioriteetti

  • 12:01
    Tulipalot

    Huolimattomuus keittiössä voi johtaa todella ikäviin seurauksiin: "Yllättävän isoista rahoista on kyse"

  • Eilen15:49
    EU

    Orpon isännöimä huippukokous tuo pääministereitä ja presidenttejä Helsinkiin

  • 23.11.17:11
    Pakolaiset

    Supo haluaa Interpolin etsimät irakilaiskaksoset ulos Suomesta – pitkä lista rikosepäilyjä

  • 22.11.06:44
    Onnettomuudet

    Kristan kynttiläkupit räjähtivät juhlissa – tuikkuvalmistajakin ymmällään: "Ainoa selitys, jonka keksin..."