Ari Rautala ja Antero Uitto: Epäpyhä liitto. Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö 1922–1941 (Minerva 2023). 536 s.
Natsi-Saksan hirmuvaltias Adolf Hitler vyörytti joukkonsa diktaattori Josif Stalinin Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941.
Hitler tarvitsi asevoimiensa rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttämiseen operaatio Barbarossassaan valtavasti luonnonvaroja. Vaikka Stalin valmistautui Saksan hyökkäykseen, hän suostui myymään tavaraa Hitlerille loppuun asti.
"Neuvostoliiton tavarajuna, joka kuljetti 2100 tonnia kipeästi kaivattua kumia, ylitti rajan vain tunteja ennen hyökkäyksen alkamista", kirjoittaa tietokirjailija Antero Uitto.
Luottamus maiden välillä oli heikko, ne kyräilivät toistensa aikeita, mutta yhteistyö toimi, joskaan ei kuin rasvattuna. Olivathan ne olleet liitolaisia lähes 20 vuotta.
Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja koki vääryytenä Versaillesin rauhansopimuksen ehdot. Bolshevikkivallankumous Venäjällä kaaoksineen nosti valtaan kommunistit.
Muualla Euroopassa molempia haluttiin eristää, joten ne ryhtyivät etsimään nojaa toisistaan, vaikka Neuvosto-Venäjä teki kauppasopimuksia Euroopassa.
Uitton ja sotahistorioitsija, eversti evp. Aki Rauhalan teos on perusteellinen ja yksityiskohtainen, joskin paikoin raskaslukuinen, sukellus kahden keskeisen eurooppalaisen vallan suhteisiin. Rautala on kirjoittanut ajanjaksosta sodan päättymisen jälkeen vuoteen 1938, Uitto 1939–1941.