Mainos
Mainos

Kotiruoka vs. ravintolailta - miksi yökerho on niin last season?

Kyselin Sivumaun Facebook-sivulla, minkälaisista aiheista porukka haluaa lukea. Ehdoton suosikki oli ruokamaailman pohtiminen. Siitä innostuneena aloin miettiä, miksi ruoka myy nykyään paremmin ravintoloissa kuin alkoholi. Miksi yökerhot vähenevät vauhdilla? Miksi väki viihtyy entistä enemmän kotona?

Vuosikymmen yökerhoissa

Yökerhojen syöksykierre alkoi joskus viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Oma käyttäytymiseni kuvastaa sitä hyvin. Vietin niissä 1-3 iltaa viikossa ikävuosien 18 ja 30 välillä. Nyt viimeisimmästä yökerhokäynnistä alkaa tulla pari vuotta täyteen. Kasvoin niistä tavallaan yli, mutta suosio romahti samaan aikaan nuorempienkin kohdalla. Trendiä on selitelty monella tavoin. Itse tunsin, että olin vain nähnyt kaiken, mitä niillä voisi olla tarjottavana. Toki parisuhteeni perustamisellakin oli merkityksensä. Kuulin suuria markkinointipuheita uusista teknisistä ratkaisuista ja kuinka nyt on luvassa Suomen hienoin yökerho, mutta aina, kun uusi yökerho avautui, petyin. Suomi on joko liian pieni markkina jalat alta vievälle yökerholle, ravintoloitsijoilla ei ole tarpeeksi rohkeutta ja tyyliä tai sitten tulin itse yksinkertaisesti liian vaativaksi (en vanhaksi). Sinänsä minulla ei ole mitään yökerhoja vastaan. Päinvastoin. Olisi hienoa, jos jossain tavoitettavissa olisi paikka, jonne tekisi mieli lähteä, kun menojalkaa alkaa vipattaa. Suomen rajojen sisällä ei sellaista ainakaan ole (parissa vuodessa ei ihmeitä tapahdu).

Ruoka vetää, juoma ei

Ravintolaruoan suosio on kasvanut rafloissa nautitun alkoholin kulutuksen laskun myötä. Kuluttajana katsoen tämä on täysin ymmärrettävää ja riemastuttavaa. Miksi sitä ei ole sanottu ääneen? Ravintola-ala tottakai tykkää kyttyrää, että kotona otetaan tuhdit pohjat Tallinnan tuliaisista ja sitten tsempataan itsensä portsareiden ohi kohti baaritiskiä. Otetaan parit ja sitten räpsiikin jo valomerkki. Se on yksi totuus ja osittain oikea. Tuodaanhan ulkomailta yhtä paljon alkoholia Suomeen kuin ravintoloissa kulutetaan.

Tältä näyttää 6 h kypsynyt ragù. Kuinka usein näet sellaista ravintolassa?

Nelinkertaiset hinnat

Toinen totuus, osittain myös oikea, on porukan ärsyyntyminen alkoholin ravintolahinnoittelusta ja koteihin kerääntymisen hienouden ymmärtämisestä. Itse kuulun tähän porukkaan. Aloitetaan alkoholista, etenkin viineistä. On äärimmäisen ärsyttävää tilata ravintolassa neljänkympin viinipullo ja nauttia samaa kympin arkiviiniä kuin viitenä päivänä viikossa ja maksaa siitä itsensä kipeäksi. Ostan harvemmin yli 20 euron viiniä viikonloppunakaan, mutta haluan panostaa hivenen enemmän vapaapäivien ruokaan ja juomaan kuin arkena. Alkon valikoimasta löytyy täsmäviini ihan jokaiseen kokkailuun. (Omat viinisuosikkini) Kotona voi olla kuin kotona. Samaa toivoo toki moni ravintoloitsija omasta paikastaan. Harvoin se kuitenkaan toteutuu. Itse tehdyn ruoan arvostus on kasvanut viime vuosina valtavasti. Osa porukasta tekee toki fiinimpiä kokeiluja, mutta yhtä lailla einesten, puolivalmisteiden, take-awayn ja kiireen täyttämän arjen jälkeen alusta loppuun rakkaudella tehty ruoka kiireettömässä miljöössä on suurempi elämys kuin koskaan. Itseni kohdalla kotiruoan monimuotoisuus on yksi sen lyömättömistä valteista. Ravintoloiden tarjonta on suppea. Älkää edes yrittäkö kinata siitä. Ravintolaruoka on ravintolaruokaa. Vaikka Top Chefistä ja Masterchefistä kuinka tykkäänkin, en näe mitään intressiä tehdä ruokaa työkseni. Kotikokki on oman itsensä herra. Vaikka ravintoloissa tarjotut maut räjäyttävätkin välillä tajunnan, ei läheisen ihmisen rakkaudella tekemän ruoan kanssa voi sillä saralla kilpailla. Ravintoloille jää oma tonttinsa.

Minäkö kotipohjienottaja?

Miten tämä liittyy yökerhoihin? Ne taistelevat ihmisten rahasta ja ajankäytöstä. Mikäli en koe saavani rahoilleni vastinetta ja pidän itse luotua tunnelmaa ravintolaa parempana, jään kotiin. Joskus pitkän illallisen päätteeksi alkaa sitä iänikuista menojalkaa vipattaa ja puhe siirtyy jatkopaikan miettimiseen. Suuntaamme baariin tai yökerhoon ja olemme varmaankin juuri osa niitä ravintola-alan katkerana parjaamia "kotipohjienottajia", jotka tulevat humaltuneena juomaan yökerhoon pari olutta ennen pilkkua. Ennen sitä olemme nauttineet aperitiivit, kolmen ruokalajin illallisen ruokajuomineen ja kahvin digestiivin kera. Ehkä pari lasia viiniä päälle. Takana erittäin viihtyisä ilta omalla poppoolla. Ei kai sitä sovi kritisoida?

EDIT: Viime yökerhokerrasta onkin vain vuosi.

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.