Sitä puuhailee omassa keittiössä ja istahtaa välillä alas kirjoittamaan ajatuksia ja reseptejä, joita haluaa jakaa. Sitten hätkähtää, että noinko tämä juttu iski porukkaan. Ja just tuo juttu. Sosiaalisen median dynamiikka on mysteeri, vaikka yritän selvittää sitä joka päivä ihan päivätöikseni. Moni hyväksi tuntema stoori jää lähtötelineisiin, moni tosta vaan kirjoitettu lähtee lentoon. Se on koko jutun suola. Salaisuus on niin monen asian summa, ettei yksi näkökulma voi sitä ennustaa. Kaikki elää hetkessä. Nyanssit merkitsevät yllättävän paljon. Jälkeenpäin pystyy asioita selittämään paljon.
ELÄMÄ ENSIN, BLOGI SEURAA. Pystyisin tekemään asioita kuten Hollywood hoitaa hommaa. Kun jokin menestyy, laitetaan äkkiä lisää jatko-osaa tulemaan. Mulla on kuitenkin lähtökohta, että elämä tulee ensin ja blogi seuraa sitä. Ei koskaan toisinpäin. Jos mun ei tee mieli syödä hetkeen peltilihapiirakan uutta versiota, en sitä blogin takia tee ja syö.
TAMPERE KIINNOSTAA. Siitä tullaankin vuoden suosituimpiin blogipostauksiin. Taas kävi niin, että suosituimmat olivat vanhempaa satoa. Ykkönen kertoo näkemykseni Tampereen rafloista kaksi vuotta sitten, joten nähdessäni sen edelleen ykkösenä, alkoi hiukan hävettää. Mukana on genrejä, joissa on tapahtunut hurjasti parissa vuodessa ja nykyinen, Googlen kärjessä majaileva postaus nakertaa jo uskottavuuttani ainakin omassa päässäni.
