Suomalaisilla olisi vielä parannettavaa palkokasvien syönnissä.
Marraskuussa 2024 julkaistuissa uusissa ravitsemussuosituksissa nostettiin kasvisten osuutta entisestään. Suositusten perusteella kasviksia pitäisi päivittäin syödä 500–800 grammaa.
Suomalaisten ruokavalioon suositellaan entistä enemmän erityisesti palkokasveja. Suosituksen julkaisi Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Leg4Life-hanke syksyllä 2025. Se on tarkoitettu ennen kaikkea päättäjille, elintarviketeollisuudelle, kaupalle, ruokapalveluille ja järjestöille.
– Palkokasvien lisääminen ruokavalioon ehkäisee elintapasairauksia ja parantaa ympäristön hyvinvointia, THL:n tiedotteessa todetaan.
Lue myös: Kasviksia jopa 800 grammaa päivässä? Mikael Fogelholm sanoo suoraan: "Ihan utopistista"
Jo pienikin lisäys auttaisi
THL:n mukaan väestön terveyttä ja ruokavalioiden kestävyyttä haastavat vähäinen kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan kulutus sekä runsas eläinperäisten ruokien kulutus. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit, olisivatkin hyviä kasviproteiinin, kuidun ja vitamiinien lähteitä.
THL:n tutkimuspäällikkö Satu Männistö kertoo tiedotteessa suomalaisten syövän palkokasveja keskimäärin vain reilun ruokalusikallisen päivässä. Aikuisista 75 prosenttia syö niitä harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan.
– Jo pienikin kulutuksen lisäys parantaisi ruokavalioiden ravitsemuksellista laatua ja edistäisi terveyttä. Erityisesti kuidun ja folaatin saanti lisääntyy ja ruokavalion rasvan laatu paranee.
Palkokasveja tulisi syödä ravitsemussuosituksen mukaisesti, yksi desilitra päivässä.
Lue myös: Helppo tapa lisätä kasviksia ruokavalioon – varo kuitenkin yleistä kuitumokaa!
Suosion kasvattaminen vaatii erilaisia toimia
Jotta suomalaiset saataisiin syömään enemmän palkokasveja, tarvitaan myös tuotekehitystä.
Kuluttajat tutustuvat palkokasveihin ja niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin usein julkisten ja yksityisten ruokapalveluiden kautta esimerkiksi oppilaitoksissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja sairaaloissa. Siksi on tärkeää myös panostaa ammattikeittiöiden reseptiikkaan.
– Lisäksi tarvitaan henkilökunnan kouluttamista palkokasvien käytössä ja yleisemminkin maittavien kasvipohjaisten ruokien valmistuksessa, tiedotteessa todetaan.
Leg4Life-hankkeen johtaja, professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta muistuttaa palkokasvien tukevan sekä väestön terveyttä että ympäristötavoitetta.
– Perinteiset palkokasviruoat, kuten hernekeitto ja talkkuna, ovat osa suomalaista ruokakulttuuria, ja palkokasvituotteiden joukosta löytyy kokeiltavaa myös uutuudenjanoisemmille.
– Tarvitaan palkokasvien arvoketjun monipuolista kehittämistä, jotta nämä proteiinipitoiset ja runsaskuituiset ravintokasvit päätyisivät lautasillemme yhä useammin.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerra elokuussa 2025.
Lue myös: Hanna Partasen "pro tip": Näin vältät palkokasvien aiheuttamat vatsaoireet
Katso myös: Mitä proteiineja kannattaa syödä? Ovatko kasviproteiinit automaattisesti parempi valinta?
6:16
