Kasviksia jopa 800 grammaa päivässä? Mikael Fogelholm sanoo suoraan: "Ihan utopistista"

Kasvisten syöntiä tulisi uusien ravitsemussuositusten mukaan lisätä. Suositeltavista määristä ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita, sanoo ravitsemustieteen professori.

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan marraskuun loppupuolella. Päivitetyt suositukset ovat herättäneet jo ennakkoon runsaasti keskustelua ainakin lihansyönnin osalta.

Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi prosessoitua lihaa, kuten leivän päälle tarkoitettuja leikkeleitä, suositellaan syötäväksi niin vähän kuin mahdollista – ja mieluummin ei ollenkaan. Kasviksia sen sijaan suositellaan syötävän jatkossa jopa 800 grammaa päivässä.

Huomenta Suomen haastattelussa maanantaina vieraillut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoi lisätietoja uudesta kasvissuosituksesta. Fogelholmin mukaan suositus on tulkittu osittain väärin.

– Tulkinta on vähän outo, koska se Pohjoismaiden suositusten sanamuoto on vähintään 500–800 grammaa kasviksia päivässä.

Lue myös: Kinkku-, nauta- ja kalkkunaleikkeleiden ero – pitäisikö kaikki jättää syömättä?

800 gramman päivätavoite on suomalaisille "utopistinen"

Käytännössä suomalaisten kannattaisikin Fogelholmin mukaan edelleen tähdätä 500 grammaan. Karu totuus nimittäin on, että suomalaisista vain alle 20 prosenttia pääsee tähänkään tavoitteeseen tällä hetkellä.

– On ihan utopistista lähteä yhtäkkiä ajattelemaan, että tavoite olisi 800 grammaa. Maailmassa on todella vähän ihmisiä, jotka siihen pääsee.

Oli tavoite mikä tahansa, kasvisten ja hedelmien käyttöä tulisi lisätä.

Ravitsemusasiantuntijan mukaan nyt on käynnistymässä ruokamurros, joka muistuttaa 50 vuoden takaista Pohjois-Karjala-projektia. Projekti muutti perusteellisesti suomalaisten elintapoja, kun ruokavaliomuutoksilla vähennettiin voin ja suolan käyttöä.

Fogelholm muistuttaakin, että ruokamurrokseen tarvitaan muutoksia myös ympäristössä. Kasvisten syömisen lisääminen ja lihansyönnin vähentäminen vaatii uusia ratkaisuja esimerkiksi elintarviketeollisuudelta.

– Kuluttajan oma asenne ei riitä.