2:03KATSO MYÖS: Voiko hyvää ruokaa tehdä enää halvalla?
Julkaistu 14.10.2022 08:45
Emmi Niiniaho
Kuluttajat haluaisivat käyttää ruoanlaitossa enemmän kasviksia, mutta selvästi niitä ostetaan välillä myös yli tarpeiden, koska niiden osuus ruokahävikistä on merkittävä.
Suomalaiset kuluttajat haluaisivat käyttää enemmän kasviksia, mutta kasvisten monipuolinen käyttö koetaan työlääksi ja aikaa vieväksi.
Ongelmaksi koetaan usein myös kasvisten heikko säilyvyys eikä osaaminen tai uskalluskaan aina riitä uusiin kasviskokeiluihin, selviää HKScanin kesällä 2022 teettämässä Kasvisten käyttö -tutkimuksessa. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus/ Inspirans.
Tutkimusta esiteltiin Via Kasvimaa -tuotteiden lanseeraustilaisuudessa. Valmiiksi pilkottujen juures- ja vihannessekoitusten on ajateltu taklaavan ongelmaa hävikin suhteen, kun ruoan raaka-aineita ei osteta kotiin kuin juuri tarpeellinen määrä.
Lokakuisessa lanseeraustilaisuudessa keskusteltiin myös erilaisista keinoista vähentää ruokahävikkiä sekä hävikin vaikutuksista ympäristölle.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri esitteli keskuksen tuoreimpien tieteellisten julkaisujen tuloksia siitä, mitä ruokatuotteita suomalaiset heittävät eniten roskiin ja millaiset päästöt tästä syntyvät.
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kasviksia, mutta samalla niitä heitetään runsaasti roskiin – tutkija ruokahävikistä: "Määrät ovat aivan tolkuttomia"
Kotitalouksien vuosittaisella hävikillä valtava hiilijalanjälki
Katajajuuri kertoi tilaisuudessa, että yksin kotitalouksien vuosittainen hävikki vastaa Luken uusimman tieteellisen julkaisun mukaan 139 000 autolla ajon vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Tämä hiilijalanjälki syntyy lähinnä hävikiksi päätyvän ruoan tuottamisesta.
Luken "Kotihukka"-sovelluksen keräämien päiväkirjatulosten mukaan suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen ruokahävikki on vuodessa 19,4 kiloa per henkilö. Ruokahävikkiä on juuri alunperin syötäväksi tarkoitettua ruoka, joka jää syömättä. Sillä ei tarkoiteta esimerkiksi muuta elintarvikejätettä, kuten kahvinporoja tai sitrushedelmien kuoria.
Roskiin päätyy paljon myös syömäkelpoista ruokaa.MTV
– Kiinnostavinta viimeisimmässä päiväkirjatutkimuksessa on se, että kotitalouksien välillä on valtavat erot, Katajajuuri kertoi tilaisuudessa.
Keskimääräisen tuloksen ääripäitä olivat 82 prosenttia kotitalouksista, joissa ruokahävikkiä kertyy noin 13 kiloa vuodessa per henkilö ja vajaat kaksi prosenttia kotitalouksista, joissa ruokahävikkiä kertyy vuodessa jopa 105 kiloa per henkilö.
– Määrät ovat aivan tolkuttomia, Katajajuuri tiivistää useimpien mietteet ja jatkaa:
– Perheissä, joissa naiset käyvät enemmän kaupassa, syntyy enemmän hävikkiä.
Kyseisen selvityksen mukaan yksinasuvien naisten keskimääräinen hävikki on vuodessa 27,5 kiloa per henkilö, kun taas yksinasuvien miesten 14,2 kiloa vuodessa per henkilö.
Tämä johtuu Katajajuuren mukaan osittain siitä, että naiset ostavat kotiin enemmän juuri kasviksia ja vihanneksia, joita päätyy runsaammin myös hävikkiin. Katajajuuren mukaan halumme syödä terveellisesti heijastuukin myös hävikin määrään.
Luken tutkimushankkeiden perusteella iso osa, jopa puolet kotona poisheitetyistä ruoasta, olisi ollut edelleen syömäkelpoista.
Yksi syy siihen, miksi vielä syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, on Katajajuuren mukaan se, etteivät ihmiset luota kykyynsä tunnistaa huonoksi mennyttä ruokaa.
– Tehdään monenlaisia ruokia ja sitten alkaa tapahtua pientä nahistumista [raaka-aineissa]. Mitä enemmän komponentteja on käytössä ja jos ei ole kovin harjaantunut keittiötaidoissa, niitä aletaan heittämään pois, Katajajuuri selittää.
Mitä ruokaa menee kotitalouksissa eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään?
