Hävikkiruokaa syntyy eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kauppakäyntien vähentäminen voisi auttaa suunnittelemaan viikon ruokalistaa niin, ettei hävikkiä pääsisi syntymään.
Videolla näppärä ohje, jonka avulla taittelet sanomalehdestä biojätepussin.
Tänään alkaa valtakunnallinen hävikkiviikko, jonka tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruoasta heitetään pois. Tuolla 1,3 miljardilla tonnilla ruokaa voitaisiin arvioiden mukaan ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.
Yleisin syy ruoan poisheittämiselle on pilaantuminen. Syömäkelpoistakin ruokaa viskataan roskiin, sillä sen kanssa ei haluta ottaa riskiä, vaikka monissa tapauksissa ruoan syömäkelpoisuuden pystyy arvioimaan haju-, maku- ja näköaisteilla. Muita yleisiä syitä ruokahävikille ovat lautastähteet, ruoan liiallinen valmistaminen sekä haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen.
Eniten pois heitetään koti- ja valmisruokia, kasviksia ja hedelmiä, leipää, liha- ja kalatuotteita, juustoa ja maitotuotteita sekä kahvia.
Roskiin heitetyn ruoan vähentäminen säästää luontoa ja rahaa eikä vaadi ihmeellisiä taikakonsteja. Ruoan kulutuksen parempi ennakoiminen sekä paremmat valmistus- ja säilytystavat auttavat merkittävästi pienentämään hävikkiruoan määrää.