Raaka-aineiden hintojen nousu on vauhdittanut niin sanottua "shrinkflaatio"-ilmiötä meillä ja maailmalla.
Yhdysvaloissa se tunnetaan nimellä "shrinkflation", Ruotsissa puheenaiheeksi on nostettu puolestaan "krympflation". Molemmilla tarkoitetaan käytännössä tuotteiden tai tuotepakkausten kutistumista hintojen pysyessä samana.
Tuotteiden kutistumista eli "shrinkflaatiota" tapahtuu lähes kaikissa päivittäistavarakaupan tuoteryhmissä. Ruotsalaismedia Dagens Nyheterin mukaan ilmiö on yleistynyt entisestään inflaation kiihtyessä.
– Hintojen noustessa tämä vain lisääntyy ja pahenee entisestään, toteaa kuluttaja-asiantuntija Maria Wiezell lehdessä.
Ruotsissa tuotekutistumista on viime aikoina tapahtunut esimerkiksi mehuissa, terttutomaattirasioissa ja tuorejuustoissa. Mehuvalmistajan litran pullo pieneni yhtäkkiä 850 millilitran kokoon ja Philadelphia-tuorejuustoja myydään nyt 175 gramman pakkauksissa totutun 200 grammaan sijaan. Pakkausten hinnat pysyivät kuitenkin samoina.
Lue myös: S-ryhmän data paljastaa: Näiden ruokien hinta on noussut eniten – yhden tuotteen suosio ei silti horju
"Emme välttämättä kiinnitä asiaan huomiota"
Yhdysvalloissa shrinkflaatio on jo Tik Tok -ilmiö: videopalvelussa julkaistaan nyt kilpaa esimerkkejä tuotteista, joiden pakkauskoot ovat pienentyneet hintojen pysyessä entisellään.Eräällä yli puoli miljoonaa katselukertaa keränneellä videolla selvennetään shrinkflaatiota ilmiönä.
Jos video ei näy, katso se täältä.
– Hinta voi olla sama, mutta pakkaus onkin pienempi. Kun tuotteen hinta kallistuu, useimmat meistä huomaavat sen, mutta jos hinta pysyy samana ja pakkaus pienenee, emme välttämättä kiinnitä asiaan huomiota, @addison.jarman kuvailee videollaan.
Lue myös: Vaihdoimme makaronilaatikosta yhden ainesosan – tuli halvemmaksi ja lapsikin tykkäsi: "Ihan sikahyvää!"
Vähemmän lohta keitossa, pienemmät lautaset…
Suomen Kuluttajaliitolla ei ole tutkimustietoa shrinkflaatiosta, mutta liitossa pidetään ilmiötä mielenkiintoisena. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kertoo MTV Uutisille törmänneensä itse ilmiöön myös esimerkiksi ravintoloissa.
– Olin lounasravintolassa, kun kuulin naapuripöydässä puhuttavan siitä, miten lohen määrää on keitossa vähennetty. Puolisoni sen sijaan kysyi, että olenko huomannut lautasten pienentyneen ravintolassa. Lautanen oli edelleen täynnä, mutta se oli vain pienempi, Beurling-Pomoell kertoo.
Lautasta pienentämällä luotiin siis mielikuva, että ruokaa on lautasella runsaasti, vaikka todellisuudessa annoskoko olikin pienentynyt.
Beurling-Pomoell havaitsi shrinkflaation iskeneen myös hänen käyttämäänsä maitorahkatuotteeseen. Maitorahka näytti yhtäkkiä menneen pakkauksessa kasaan, ja Beurling-Pomoel ihmetteli, mitä tuotteelle on oikein tapahtunut.
– Sitten huomasin, että purkki on edelleen sama, mutta grammamäärä pakkauksessa onkin pienentynyt.
Lue myös: Viiden euron buffet löi ällikällä! Testasimme yhden Helsingin halvimmista lounaista: Tällaista ruoka on
Ei laitonta toimintaa: "Se kuitenkin syö kuluttajan luottamusta"
Toimintatavassa ei Kuluttajaliiton asiantuntijan mukaan ole varsinaisesti mitään laitonta, kunhan gramma- tai litramäärä on pakkauksessa ilmoitettu oikein. Valmistajat voivat halutessaan muuttaa tuotemääriä pakkauksissa, eikä siitä ole pakko aktiivisesti tiedottaa. Asiasta kertominen olisi kuitenkin Beurling-Pomoellin mukaan hyvien tapojen mukaista.
– On ihan laillista muuttaa grammamäärää vaivihkaa, mutta se kuitenkin syö kuluttajan luottamusta, jos muutos tehdään niin, että mahdollisimman harva asian huomaisi. Kuluttajalle tulee petetty olo.
Kuluttajaliitto suositteleekin, että esimerkiksi tietyn kampanjan ajan alleviivattaisiin tuotteeseen tehtyä muutosta ja kerrottaisiin rehellisesti pakkauksen sisällön muuttuneen. Toki kuluttajat myös toivovat valmistajilta pienempiä pakkauskokoja, mutta muutokset pitäisi Beurling-Pomoellin mukaan tehdä aina reilusti ja näkyvästi.
Katso myös video: Viiden euron buffet löi ällikällä! Testasimme yhden Helsingin halvimmista lounaista. Juttu jatkuu videon alla.
1:08
Kuluttajaliiton neuvo: Unohda yksittäisen pakkauksen hinta, katso aina kilo- tai litrahinta
Sen sijaan, että kaupassa tuijottaa yksittäisen tuotteen hintaa, kannattaisi huomio kiinnittää toiseen seikkaan.
– Meidän neuvomme kuluttajille on, että tarkistakaa aina tuotteen kilo- tai litrahinta. Se on se, mitä kuluttajan pitäisi seurata, eikä yksittäisen pakkauksen hintaa. Kilo- tai litrahintaa katsomalla voi oikeasti vertailla tuotteita keskenään.
Beurling-Pomoell kertoo esimerkkinä oman kokemuksensa kananmunaostoksilla. S-ryhmän kaupassa myytiin kahden eri brändin luomukananmunapakkausta, joissa molemmissa oli kuusi kananmunaa. Hintaero tuotteiden välillä oli kuitenkin merkittävä.
– Tällaiset saattaa jäädä huomaamatta, jos ei tee vertailua. Kannattaa aina vertailla, että missä on se halvin kilohinta. Lähtökohtaisesti yksittäisen pakkauksen hinta kannattaa unohtaa.