Vuoden keittokirja -palkinnon pokanneen Peruna-kirjan tekijä, ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäki vieraili perjantaina Huomenta Suomessa ja ylisti sekä perunaa että sen viljelijöitä Suomessa.
Ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäen Peruna-kirja palkittiin torstaina Ruoka & Viini -messuilla Ruokatoimittajat ry:n Vuoden keittokirja -tunnustuksella.
Readme
Sanna kertoi voittopuheessaan muun muassa perunan hyödyistä ja siitä, miten kovaa työtä suomalaiset viljelijät tekevät laadukkaan perunan eteen. Tiesitkö sinä, että Pohjois-Pohjanmaan Tyrnävältä tulee mahdollisesti maailman parhaat potut?
– Pääsin käymään tänä syksynä ensimmäisen kerran Tyrnävällä. Kunta kuuluu maailmanlaajuisesti sellaiseen alueeseen, missä kasvaa yksinkertaisesti maailman parasta perunaa. Maaperä on hyvin erityinen, Mansikkamäki ylistää.
Mansikkamäki kertoo, että Tyrnävän alue kuuluu EU:n sertifioimaan korkealaatuisen perunan tuotantoalueeseen, eli high grade -alueeseen. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue on myönnetty viidelle EU:n jäsenvaltiolle tai niiden osalle.
Yllä olevalla videolla kerrotaan ainutlaatuisen pohjoisen perunan tuotannosta.
Suomessa alue käsittää Tyrnävän ja Limingan kunnan alueet. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalue voidaan myöntää vain niille alueille tai maille, joissa ei esiinny tai joista on pystytty hävittämään perunan vaaralliset kasvintuhoojat.
Korkealaatuisen perunan High Grade -alue käsittää nykyään Tyrnävän ja Limingan kunnan alueet. Perunan vuosittainen viljelyala siellä on noin 1200 hehtaaria. Alueella tuotetaan siemenperunaa noin 700 hehtaarin alalla ja ruokaperunaa noin 500 hehtaarin alalla. Siemenperunaa viljeleviä tiloja on alueella 28 ja ruokaperunaa tuottavia tiloja 21 kappaletta. Näiden kuntien alueelta on peräisin Suomen siemenperunan tuotannosta noin 70-75 %. Tuotannon määrä on noin 17-18 miljoonaa kiloa siemenperunaa, josta viedään vuosittain ulkomaille 3 – 4 miljoonaa kiloa. Venäjä on ollut viime vuosina tärkein vientikohde.
Lähde: Luonnonvarakeskus LUKE
Tämän lisäksi tyrnäväläisen perunan laatuun vaikuttaa ainutlaatuinen maaperä ja mikroilmasto. Muun muassa merenläheisyys, yötön yö, pitkä kasvukausi ja talven pitkät pakkasjaksot mahdollistavat ainutlaatuisen perunan kasvattamisen.
– Lisäksi Suomessa pidetään erityisen hyvää huolta viljelymaasta. Perunapelloilla tehdään kiertoviljelyä, eli kasvatetaan samalla pellolla välivuosina viljaa. Se tekee maasta parempaa.
Perunanviljelijät kiitollisia potun saamasta huomiosta
Myös tyrnäväläiset perunanviljelijät tuntevat oman alueensa arvon.
– Sanna sen hyvin tiivistikin, Meillä on pitkät valoisat yöt ja maa-aines on suotuista, kertoo tyrnäväläinen perunanviljelijä, Matinollin perunan Tiina Matinolli.
Tiinan aviomies Jari Matinolli on viljelijä jo 11. sukupolvessa. Pohjoispohjanmaalaisella tilalla viljellään reilua kymmentä eri perunalajiketta ja viljelypinta-alaa on sadan hehtaarin verran. Tilan suurin pääasiakas on Kesko, joka toimittaa tyrnäväläisiä perunoita ympäri Suomen. Sinäkin olet siis todennäköisesti maistanut tyrnäväläistä perunaa.
Tiina Matinolli on kiitollinen siitä, että peruna on jälleen nostettu jalustalle.
– Me perunanviljelijät olemme erityisen iloisia, että Sanna on nostanut perunan näin esille. Perunankulutushan on ollut vuosia laskussa ja haluaisimme asian kääntyvän. Uskon, että ihmiset kyllä tietävät ne perunan hyvät puolet. Peruna on niin monikäyttöinen, ja siitä voi tehdä paljon muutakin kuin muusia ja kuoriperunoita.