Suomalainen perunainnovaatio Frex palaa tuotantomenetelmissään potun alkuperäisille juurille. Lopputuloksena saadaan perunaa, joka on huippukokkien mukaan paitsi älyttömän hyvän makuista, myös erittäin vitamiinipitoista ja täysin hiilineutraalisti tuotettua.
Suomalainen peruna on tunnetusti laadukasta, mutta entä jos se voisi olla vielä sitäkin enemmän? Voisiko kotimaisesta potusta olla jopa menestyksekkääksi vientituotteeksi? Tapio Knuuttila, suomalaisen Skabam Oy:n perustaja ja yksi ainutlaatuisen Frex-perunan kehittäjistä uskoo, että todellakin voi.
Maailmanmarkkinoille juureksilla
Idea suomalaisten juuresten viennistä alkoi itää jo 2000-luvun alussa Knuuttilan asuessa Belgiassa. Promotoidessaan suomalaista ruokaa Keski-Euroopassa hän havahtui tuon tuosta siihen, että Suomessa on paljon hyviä tuotteita, joita ei markkinoida ulkomaille.
– Vajaa 20 vuotta sitten meillä oli Brysselissä eräs suomalaisen jalostetun kalan promotapahtuma, missä oli paikalla tähtikokkeja. Yksi näistä kokeista tuli luokseni ja sanoi, että kala on tosi hyvää, mutta tämä lisukkeena oleva siikli-peruna on vielä parempaa. Hän sanoi, että teidän pitäisi tehdä jotain näille juureksille – teillä on maailman paras paikka tuottaa niitä, mutta kukaan ei tuota premiumtavaraa. Se, että te tuotatte bulkkia, ei mene läpi mistään, Knuuttila kertoo.
Knuuttila alkoi pohtia, miten ihmeessä maailmanmarkkinoille voitaisiin mennä juureksilla – moni vientiä suunnitteleva suomalaisyritys nimittäin kompastuu yhteen ja samaan ansaan, joka lopulta murentaa unelmat.
– Sitä ei moni ymmärrä, miten isot tilausvolyymit maailmalla on. Isonkin suomalaisen elintarvikeyrityksen tuotantomäärät eivät välttämätä riitä mihinkään. Sitten ei voidakaan lähteä ryminällä maailmalle.
Paluu juurille nykyteknologian avulla
Knuuttila aloitti pitkäjänteisen työn, jossa selvitettiin ensinnäkin, mitä kauppaketjut, kuluttajat ja keittiömestarit oikeastaan haluavat. Knuuttila alkoi miettiä, miten laadukkaan perunan voisi kaikista järkevimmin ”monistaa”. Tässä vaiheessa mukaan kuvioihin asteli ylihärmäläinen perunaviljelijä, perunaprofessoriksikin kutsuttu Rami Lilja. Syntyi ajatus, että pellot muokattaisiin sellaisiksi, että niissä kaikissa voitaisiin käyttä samaa viljelytekniikkaa. Tekniikka voitaisiin kopioida useamalle tilalle niin, että tuottajia voisi olla vaikka kuinka paljon – ja lopputuloksena saataisiin huippulaadukasta perunaa. Knuuttilan mukaan Lilja oli avainasemassa oikeanlaisen tuotantotavan kehittelyssä.
– Kymmenen vuotta sitten aloimme tehdä pohjaa sille, miten tätä peruna tuotetaan. Muokataan maata, että voimme palata juurille. Käytämme nykytekniikkaa niin, että voimme mennä ajassa taaksepäin ja saada olosuhteet samanlaisiksi kuin sata tai parisataa vuotta sitten. Haetaan ne aidot maut sieltä.
Homma alkoi pikku hiljaa toimimaan, kun Knuuttila tiimeineen alkoi ymmärtää, miten maa käyttäytyy ja miten perunaa pystyy lannoittamaan muiden kasvien avulla. Perunaa alettiin viljellä pelloilla, jotka olivat jääneet vuosiksi hoitamatta ja muokattiin nyt ikään kuin alkuperäiseen loistoonsa.
– Sivutuotteena tuli muutama muu juttu: Perunan maku oli aivan huikea. Tajuttiin testeissä myös, että vitamiinit ovat tosi korkeat. Se mikä tärkeintä, niin tuotantotapa osoittautui sellaiseksi, että se on vähintään hiilineutraali, ellei jopa hiilinegatiivinen.
"Kun rouva maistoi perunaa, niin hänelle valui kyynel poskelle"
Frex-perunoita viljellään tällä hetkellä Suomessa kolmea eri lajiketta: kiinteää jazzya, yleisperuna sorayaa ja jauhoista noblessea, josta syntyy samettista muusia. Knuuttilan mukaan jokainen perunasato on hieman erilainen ja makuvivahde-eroja voisi verrata viinintuotantoon. Tuotantotavan ansiosta sato on kuitenkin aina varma ja hävikkiä ei käytännössä synny. Kun muissa perunoissa myyntikelvottomia yksilöitä saatetaan nostaa pellosta kymmeniä prosentteja, Frex-perunoissa hävikki on muutaman prosentin luokkaa.
Perunoiden laatua ja makua ovat ylistäneet kaikki tuotetestaajista huippukokkeihin. Vuosi sitten kun peruna lanseerattiin Saksassa, sillä toteutettiin tasting.
– Meidän nuorin testaaja oli 90-vuotias ja vanhin 102-vuotias. Tämä 102-vuotias tuotiin pyörätuolilla ja lapsenlapsi oli mukana. Kun rouva maistoi perunaa, niin hänelle valui kyynel poskelle. Nainen kertoi lapsenlapselleen, että tämä on se peruna, minkä minä söin pikkutyttönä. Se peruna, jonka isä kasvatti. Että hän edelleen muistaa sen maun. Silloin tuli kylmät väreet, että taisimme onnistua maussa.
Frex-perunoiden nimeen vannovat myös monet huippukokit, kuten keittiömestari Pekka Terävä, joka on valmistanut potuista muun muassa jäätelöä.
– Pekka kerran pisti perunan puoliksi ja näytti minulle, että katso nyt, miten tämä peruna itkee eli sisältä tulee nestettä. Ei löydy vastaavaa muualta. Perunassa on tallella kaikki ne sokerit. Kun peruna maistuu makealta, silloin tietää sen olevan sellainen kuin sen pitää olla, Knuuttila kuvailee.
Suomalaiskauppoihin jo tällä viikolla
Frex-perunoiden kehitysprosessi on ollut pitkä ja vaatinut kehittäjiltään myös oman rahan likoon laittamista. Nyt kova työ alkaa tuottaa viimein hedelmää: Frex-perunat pääsevät Keskon listoille keskiviikkona, joten pian niitä saa K-kaupoista ympäri Suomen. Jo aiemmin perunoita on myyty muun muassa maailman parhaaksi valitussa ruokakaupassa, Järvenpään Citymarketissa sekä muun muassa Tuurin kyläkaupassa.
– Myös Vihannespörssi ja Wihurin Metro-tukku on ottamassa perunat listoilleen, samoin kuin HOK-Elanto Herkkuun.
Myös Lidl kertoo tuovansa pottuja myyntiin erikoiserän myymälöissään ympäri Suomen tammikuun viimeisellä viikolla.
Kaikkia kolmea perunalajiketta tullaan myymään irtoperunana noin kolmen euron kilohintaan. Hinta voisi olla kovempikin, mutta siitä haluttiin tehdä kaikkien ostettavissa oleva tuote. Kaikista vähiten perunan myynnistä jää yllättäen käteen sen keksijöille.
– Tuottaja saa tästä kunnon korvauksen, koska tuotanto vaatii enemmän kuin tavallinen peruna.
Maailmallakin Frex-perunoille on jo kysyntää. Erään eurooppalaisen huippuravintolan kokki ilmoitti perunaa maistettuaan, että haluaa sitä ravintolaansa hinnalla millä hyvänsä.
– Kysyin, että oletko aivan varma tuosta. Hän sanoi, että kyllä, jos se ei nyt 60 euroa kilolta enempää maksa ravintolaan toimitettuna, Knuuttila nauraa ja muistuttaa, että hintaan toki sisältyivät kalliit logistiikkakustannukset.
Tulevaisuudessa Frex-tuotemerkki laajenee myös muihin juureksiin ja maataloustuotteisiin, joiden filosofia on sama kuin perunassakin: palataan juurille nykyteknologian keinoin. Seuraavaksi ollaan lanseeraamassa kananmunat, joiden tuotantoon ei ole käytetty lainkaan soijaa tai kalarehua. Myös punajuurta, porkkanaa ja maa-artisokkaa on tulossa.
Lue myös: Kohuperunan sokkomakutestissä yllättävä lopputulos: Erottaako ylistetyn suomalaisen superpotun oikeasti kaupan halpisperunasta?
Lue myös: Heikki keksi lokakuun 2. päivä keittiön pöydän vieressä huikean perunaruoan, josta povataan hittiä: ”Kuidut kohdillaan ja viljoja vähemmän kaloreita”
Juttua muokattu 23.1.2020 klo 14.15: Ingressiin lisätty tarkennus.
***
Miksi perunaa kannattaa syödä? Ruokatoimittaja ja -kirjailija Sanna Mansikkamäki kertoo:
7:23
