Kauhavalaispellolla tallusteli joukko eurooppalaisia sisäänostajia hiilinegatiivisen herkun perässä – Michelin-kokki kertoo uudesta ruokatrendistä

Vuoroviljely on ikivanha viljelyperinne, jossa samaa lajia ei kasvateta vuodesta toiseen samalla pellolla. Kasvien kierrättäminen parantaa maan ravinteikkuutta ja vähentää tautiriskiä. Samalla lepovuodet, jolloin pellossa ei kasvateta mitään sadoksi kelpaavaa, sitovat hiiltä.

– ­Näin päästään puhumaan hiilinegatiivisesta ruuasta pelkän hiilineutraaliuden sijaan, kertoo Skabam-yhtiöiden yrittäjä Tapio Knuuttila.

Start up-yritys on kehittänyt Frex-tuotteet, jotka perustuvat hiilinegatiivisuuteen. Kyse ei ole pelkästä mainoskikasta, sillä hiilen sitominen ja hiilinegatiivisuus todennetaan säännöllisilla mittauksilla. Tämä on nyt kiinnostava arvo Euroopassa.

– ­Voi sanoa suoraan, että Suomessa sillä ei ole merkitystä, mutta Euroopassa sillä on valtavan suuri merkitys. Me solmimme tällä hetkellä jakelusopimuksia Keski-Eurooppaan lisääntyvissä määrin, kertoo Knuuttila.

Hiilinegatiivinen peruna kiinnostaa

Herneitä ja punajuuria maistelemassa on myös saksalainen Michelin-kokki Rene Frank. Hänelle vastuullisuus ruokavalinnoissa on itsestään selvä asia.

– Minusta kokki on vastuussa siitä, millaista ruokaa hän asiakkaille tarjoaa. Vastuullisuus on tärkeää, koska asiakkaat luottavat siihen, mitä kokki heille tarjoaa, sanoo Frank.

Kokki Rene Frank tietää, että asiakkaat Saksassa arvostavat vastuullista ruokaa.

Kauhavan pelloilla vierailevassa seurueessa on mukana ruuan viennistä kiinnostuneita tahoja ministereitä myöten.

– ­Täytyy sanoa, että meillä ei ole tehty tarpeeksi ruuan viennin suhteen. Siitä kertoo se, että vaikka on meillä on puhdasta ja laadukasta ruokaa, meillä viedään ruokaa ulos vain miljardin edestä. Tuonti on neljä miljardia, kuvailee maatalousministeri Antti Kurvinen.

Hän on kotikonnuillaan ja ilmiselvästi innostunut siitä, että eteläpohjalaisen pellon tuotteet kiinnostavat eurooppalaisia. Hän varoo ottamasta kantaa suoraan vuoroviljelyn puolesta, vaikka tietääkin asiaa jo EU:n tasolla edistettävän.

– Meillä tuotetaan Suomessa puhdasta ja laadukasta ruokaa. Toivon että suomalaiset maatilat ja koko suomalainen ruokaketju ottaisivat viennin nyt aikaisempaa vahvemmin ja vakavammin. Meillä on suoraan sanottuna paljon kehitettävää ja parannettavaa ruoan viennissä, tietää Kurvinen.

Eurooppalainen delegaatio sisäänostajia tutustui hiilinegatiiviseen perunaan Kauhavalla.

Vienti kiinnostaa viljelijöitä

Yrittäjä Rami Lilja kertoo, että perunan tuottajahinta liikkuu Suomessa nyt noin 18 sentin tuntumassa.

– ­Se on liian vähän kustannuksiin nähden. Maataloudessa tietyt alat, kuten maidontuottajat, ovat saaneet hilattua tuottajahintoja hiukan ylöspäin, mutta silti ollaan vielä reilusti kustannusten alapuolella, sanoo Lilja.

Hänestä vienti olisi tärkeää, jotta kotimaiset kaupan keskusliikkeet heräisivät oikeanlaiseen hinnoitteluun.

– ­Sehän on räikeä totuus, että Suomen päivittäistavarakauppa on liian keskittynyt. Me olemme käytännössä sanelupolitiikan alaisia hintojen osalta, täräyttää Lilja.

Hän kertoo, että hiilinegatiivisesta perunasta voi saada Eurooppaan vietynä 68 sentin kilohinnan. Se on noin nelinkertainen hinta suomalaisiin tuottajahintoihin nähden. Eurooppalainen ostaja siis arvostaa laatua?

–­ Kyllä, näin voi sanoa.