Pitää ajaa peltotietä ja väistellä puimureita, jotta löytää oikeaan osoitteeseen. Kärrintiellä Kauhavalla on lääniä silmänkantamattomiin: pari sataa hehtaaria peltoa, joissa viljellään punajuurta, spelttiä, hernettä ja vehnää. Ja sitten tietysti perunaa. Frex-perunaa.
– Kyseessä ei ole lajike, vaan nimi kertoo siitä, että peruna on kasvatettu vuoroviljelyperiaatteella, kertoo yrittäjä Rami Lilja.
Lilja Farmsille on tullut kylään bussilastillinen väkeä Hollannista, Saksasta ja Belgiasta. On lehdistöä, kauppojen sisäänostajia, ravintoloitsijoita ja kokkeja. Kaikkia heitä kiinnostaa hiilinegatiivinen ruoka, jota voi nostaa Lilja Farmsin pelloilta.
– Kyse on yksinkertaisesti siitä, että hyvän sadon tekemiseen ei tarvita enää kemiaa, kun vuoroviljelyssä biologia ja luonto hoitavat hyvän kasvun, sanoo Lilja.
Vuoroviljely on ikivanha viljelyperinne, jossa samaa lajia ei kasvateta vuodesta toiseen samalla pellolla. Kasvien kierrättäminen parantaa maan ravinteikkuutta ja vähentää tautiriskiä. Samalla lepovuodet, jolloin pellossa ei kasvateta mitään sadoksi kelpaavaa, sitovat hiiltä.
– Näin päästään puhumaan hiilinegatiivisesta ruuasta pelkän hiilineutraaliuden sijaan, kertoo Skabam-yhtiöiden yrittäjä Tapio Knuuttila.
Start up-yritys on kehittänyt Frex-tuotteet, jotka perustuvat hiilinegatiivisuuteen. Kyse ei ole pelkästä mainoskikasta, sillä hiilen sitominen ja hiilinegatiivisuus todennetaan säännöllisilla mittauksilla. Tämä on nyt kiinnostava arvo Euroopassa.
– Voi sanoa suoraan, että Suomessa sillä ei ole merkitystä, mutta Euroopassa sillä on valtavan suuri merkitys. Me solmimme tällä hetkellä jakelusopimuksia Keski-Eurooppaan lisääntyvissä määrin, kertoo Knuuttila.
